POHJOISEN KAIVOKSET SUOMALAISISSA SANOMALEHDISSÄ

Tutkimuksessa tarkastellaan Pohjois-Suomen kaivoksiin liittyvää julkista keskustelua. Aineistona
ovat Helsingin Sanomissa, Kalevassa, Lapin Kansassa ja Kainuun Sanomissa julkaistut
Kevitsan ja Talvivaaran kaivoksia käsittelevät tekstit. Aineisto on kerätty vuosilta 2009, 2012 ja
2015. Työssä kootaan analyyttisesti luotu yleiskuva kaivoskirjoittelusta sekä pohditaan kirjoittelun
muutossuuntia. Tutkimuksen ongelmanasettelu kiinnittyy erityisesti ympäristöjournalismin
tuottamisen käytäntöihin. Tapaustutkimuksen taustalla vaikuttaa yleisempi kysymys siitä, miten
ympäristöön vaikuttavia taloudellisia hankkeita käsitellään mediajulkisuudessa.
Aineistoa lähestytään kehysanalyysin keinoin. Analyysia tehdään kolmitasoisena: ensimmäiseksi
tunnistetaan kirjoittelua jäsentävät pääkehykset, sen jälkeen pääkehyksiä täsmentävät välikehykset
ja lopuksi näkökulmat kiteyttävät alakehykset. Työssä vertaillaan eri toimijaryhmien
määrittelyosuuksia ja tarkastellaan, millaisia muutoksia ensimmäiset toimintavuodet toivat kaivosten
julkiseen käsittelyyn.
Tutkimusaineistosta hahmottui kolme pääkehystä: talouden pääkehys, ympäristön pääkehys
ja turvallisuuden pääkehys. Talouskehykseen luokittelemissani teksteissä kaivoksia tarkasteltiin
ensisijaisesti taloudellisina ilmiöinä. Ympäristökehys nosti esiin kaivostoiminnan ympäristövaikutukset
ja ympäristönsuojelulliset arvot. Turvallisuuskehyksessä rajauduttiin tarkastelemaan
kaivospäästöjen terveysvaikutuksia. Pääkehykset jakaantuivat kahdeksaan välikehykseen, joista
johdettiin 27 alakehystä.
Tutkimusaineiston perusteella pohjoisen kaivoksia käsittelevä lehtikirjoittelu oli hyvin kaksijakoista.
Vastakohtaisia talouden ja ympäristön pääkehyksiä käytettiin kirjoittelussa lähes yhtä
paljon. Pääkehysten jakautumisessa oli kuitenkin lehti- ja kaivoskohtaisia eroja. Kevitsaa käsiteltiin
useimmiten taloudellisesta näkökulmasta, kun taas Talvivaara määriteltiin useimmiten
ympäristövaikutustensa kautta. Talouskehystä esiintyi suhteellisesti eniten Lapin Kansassa.
Ympäristökehystä konstruoitiin puolestaan aktiivisimmin Helsingin Sanomissa. Suurinta määrittelyvaltaa
kaivoskirjoittelussa käyttivät kaivosalan edustajat, toimittajat ja poliitikot. Talvivaaran
mediakäsittely muuttui vuosien saatossa selvästi aiempaa kielteisempään suuntaan, kun taas
Kevitsan käsittelyssä muutossuunta oli myönteinen.


ISBN-10:
9789526221731
Julkaisusarja:
ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora
Kustantaja:
Oulun yliopisto
Painovuosi:
2019
Tekijät:
HARJU AKI
Viivakoodi 9789526221731
Tuotekoodi 024738
Tekijä HARJU AKI
40,00 €