MUSIIKKIALAN TEKIJÄNOIKEUKSIEN KESTO, ANSAINTALOGIIKAT JA DIGITAALISEN AINEISTON SAATAVUUS INTERNETISSÄ

Tutkimus käsittelee musiikin tekijänoikeuden keston perusteluja, musiikkialan ansaintalogiikoita
ja digitaalisten musiikkiaineistojen saatavuutta Suomessa. Tarkoituksena oli hahmottaa, miten
musiikkiteollisuuden eri osapuolet suhtautuvat tekijänoikeuteen ja miten ne perustelevat tekijänoikeuksien
optimaalista kestoa. Tavoitteena oli myös kartoittaa musiikkialan ansaintalogiikat,
jotka ovat muuttuneet siirryttäessä analogisesta musiikin kulutuksesta digitaaliseen musiikin
kulutukseen, ennen kaikkea suoratoistopalveluihin. Kolmantena tehtävänä oli selvittää, millä
tavoilla digitaalista musiikkia on saatavilla internetin välityksellä Suomessa.
Tutkimusaineisto koostuu kyselytutkimuksesta, puolistrukturoiduista teemahaastatteluista
sekä dokumenttiaineistosta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä teoria- että aineistolähtöistä
sisällönanalyysia. Tutkimuksessa sovellettuja teorioita ovat John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria,
Antonio Gramscin hegemoniateoria, Roman Jakobsonin klassinen kommunikaatiomalli ja
Lawrence Lessigin valtateoria. Tutkimus käyttää tekijänoikeuksia koskevan tutkimuskysymyksen
kohdalla tulkintateoriana Laura Leppämäen esittämää mallia oikeuksien perusteluista.
Tutkimuksen tuloksena on, että sekä tekijänoikeuden nykyistä kestoa että sen lyhentämistä
perustellaan ennen kaikkea utilitarismilla. Toinen keskeinen perustelukeino oli työn kautta teoksiin
saatava omistusoikeus ja tämän omistusoikeuden kautta tarjoutuva mahdollisuus oikeuksien
jättämiseen perintönä tekijän jälkipolville. Ansaintalogiikoiden kohdalla esiin nousi digitaalisesta
myynnistä generoituvien tulojen jakamiseen liittyvät ongelmat, joita esiintyy niin musiikintekijöiden
ja levy-yhtiöiden välisissä sopimuksissa, suoratoistopalvelujen sisäisissä maksumalleissa
kuin internetin alustapalveluiden ja oikeudenhaltijoiden sekä heitä edustavien järjestöjen välisissä
sopimuksissa. Heikoimmassa asemassa sopimuksia koskevissa neuvotteluissa ovat musiikintekijät
ja artistit. Digitaalisen musiikkiaineiston saatavuuden kohdalla keskeisenä tuloksena
on, että aineistoa on saatavilla julkisen palvelun eli yleisten musiikkikirjastojen, kaupallisten
palveluiden eli suoratoistopalveluiden ja yhteisöllisten palveluiden eli vertaisverkkojen välityksellä.
Musiikkikirjastojen rooli aineistojen tarjoajana on pienentynyt siirryttäessä analogisen
musiikin kulutuksesta digitaalisen musiikin kulutukseen.


ISBN-10:
9789526221175
Julkaisusarja:
ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora
Kustantaja:
Oulun yliopisto
Painovuosi:
2018
Tekijät:
RYTINKI MARKUS
Viivakoodi 9789526221175
Tuotekoodi 024724
Tekijä RYTINKI MARKUS
25,00 €