Exercise stress test in stroke risk prediction, Dissertations in Health Sciences 117

Rasituskoe tarjoaa tietoa aivohalvauksen vaarasta\n\nVäitös epidemiologian alalta\n\nVäittelijä: LL Sudhir Kurl\n\nVäitösaika ja -paikka: 8.6.2012 klo 12, Medistudia ML3, Kuopion kampus\n\nLääketieteen lisensiaatti Sudhir Kurlin Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoitti, että rasituskokeella voidaan arvioida aivohalvauksen vaaraa. Kohonneesta aivohalvausriskistä kertovat rasituskokeen aikana mitattu matala maksimaalinen hapenkulutus ja korkea verenpaine. Myös sydänlihaksen hapenpuutteeseen viittaava EKG-muutos fyysisen kuormituksen aikana kertoo aivohalvausriskistä, mutta vain niillä, joilla on muita riskitekijöitä, kuten tupakointi, korkea verenpaine tai kohonnut veren kolesterolitaso.\n\nEpidemiologisissa tutkimuksissa huono fyysinen kunto on todettu jopa yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ennustavaksi tekijäksi kuin tupakointi, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes ja ylipaino.Kuntoa mittaavalla rasituskokeella voidaan arvioida myös aivohalvauksen vaaraa.\n\nKurlin väitöskirja perustuu itäsuomalaiseen väestöpohjaiseen seurantatutkimukseen, jossa fyysinen suorituskyky, sydänlihasiskemia ja verenpaine mitattiin maksimaalisen rasituskokeen aikana 2361 mieheltä. Suorituskyky määritettiin kuormituskokeen aikana suoralla menetelmällä hengityskaasujen perusteella. Tutkimuksessa selvitettiin keskeisten kuormituskoelöydösten ennusteellista merkitystä. Seurattavat päätetapahtumat olivat aivohalvaus sekä kuolleisuus muihin sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin. Aivohalvaukset luokiteltiin sairaalapoistotietojen ja valtakunnallisen kuolinsyyrekisterin tietojen perusteella.\n\nTutkimuksen keskeisenä löydöksenä oli se, että suoralla menetelmällä mitattu matala maksimaalinen hapenkulutus ennustaa aivohalvauksen ja iskeemisen aivohalvauksen riskiä sekä oireettomilla henkilöillä että niillä, joilla on jo tiedossa oleva oireinen sydänsairaus tai muita perinteisiä riskitekijöitä.\n\nTutkimus osoitti myös, että sydänlihaksen iskemiaan eli hapenpuutteeseen viittaava EKG-muutos fyysisen kuormituksen aikana ennustaa oireettomanakin aivohalvauksen riskiä erityisesti sellaisilla miehillä, joilla on riskitekijöinä tupakointi, korkea verenpaine tai kohonnut veren kolesterolitaso. Sen sijaan sellaisilla henkilöillä joilla ei ole perinteisiä sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, iskeemisellä rasitus-EKG:n muutoksella ei ollut itsenäistä ennusteellista merkitystä.\n\nTutkimuksessa todettiin lisäksi, että kuormituskokeen aikana mitattu korkea verenpaine on aivohalvauksen riskitekijä. Erityisesti korkea systolinen verenpaine maksimaalisen rasituksen jälkeisessä palautumisvaiheessa ennusti aivohalvauksen riskiä. Maksimaalisen hapenkulutuksen ja systolisen verenpaineen suhde rasituskokeessa on myös vahva aivohalvauksen riskin ennustaja.\n\nVäitöskirja antaa uutta tietoa kliinisen kuormituskokeen merkityksestä riskiryhmien ennusteen arvioinnissa. Fyysinen suorituskyky on tärkeä ennusteellinen tekijä kuormituskokeessa todettujen iskeemisten EKG-muutosten sekä systolisen verenpaineen muutosten ohella. Kuormituskoelöydökset täydentävät perinteisiin riskitekijöihin perustuvaa tietoa yksilöllisen ennusteen arvioinnissa. Kuormituskokeen tulosten perusteella voidaan antaa tutkittaville tietoa sydänsairauden riskistä, tarjota uutta tietoa aivohalvauksen hoidon tarpeesta ja motivoida aivohalvausta ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.\n\nLääketieteen lisensiaatti Sudhir Kurlin epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Exercise stress test in stroke risk prediction tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Kaste HUSista ja kustoksena professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta.\n\tExercise stress test in stroke risk prediction\nKurl, Sudhir\nItä-Suomen yliopisto,2012\nPublications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences.,117\n(pdf, 413 KB)\n\nVäittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat\n\nLisätietoja: Sudhir Kurl, tutkijalääkäri, Itä-suomen yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen ja kansanterveystieteen laitos, sudhir.kurl@uef.fi, p. 040 3552966\n1.6.2012\n\n © Itä-Suomen yliopisto\n Palaute\n\n

ISBN-10:
978-952-61-0809-4
Kieli:
eng
Sivumäärä:
70 s.
Tekijät:
Kurl Sudhir (diss)
Tuotekoodi 020844
25,50 €