Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy Itä-Suomessa. Jalkojen kunto, omahoitokäytänteet, ohjaus ja seuranta diabeetikoiden arvioimana, Dissertations in Health Sciences 95

Itäsuomalaisten diabeetikkojen kokemuksia jalkaongelmien ennaltaehkäisystä\n\nVäitös hoitotieteen alalta\n\nVäittelijä THM Arja Kiviaho-Tiippana\n\nVäitösaika ja -paikka 3.2.2012 klo 12, Canthia L1, Kuopion kampus\n\nTerveydenhuollon maisteri Arja Kiviaho-Tiippanan väitöstutkimus osoitti, että diabeetikkojen jalkojenhoidon ohjauksesta ja jalkojen tarkastamisesta ei terveydenhuollossa huolehdita riittävän hyvin. Itäsuomalaisille diabeetikoille tehtyyn kyselytutkimukseen vastanneista lähes puolella oli vaurioalttiit jalat.\n\nItä-Suomessa diabetesta esiintyy väestössä muuta Suomea runsaammin. Diabetes on elintapasairaus, joka yleistyy väestön ikääntyessä. Diabetes altistaa jalkavaurioille, minkä vuoksi vaurioiden ennaltaehkäisy on tärkeää. Tähän tarvitaan sekä diabeetikoiden omaa panosta diabetestasapainosta ja jalkaterveydestä huolehtimisessa että terveydenhuollon organisoimaa säännöllistä jalkojen tarkastusta ja omahoidon ohjausta.\n\nTerveydenhuollon maisteri Arja Kiviaho-Tiippana selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka diabeetikot huolehtivat jalkojensa kunnosta, millaisessa kunnossa jalat ovat ja ovatko he saaneet asianmukaista ohjausta terveydenhuollosta. Diabeetikoilta kysyttiin myös, oliko heidän jalkansa tarkastettu terveydenhuollossa. Tutkimuksessa kuvattiin jalkaongelmien synty, riskijalan määrittely, jalkojen omahoito ja omahoidon ohjaus. Lisäksi taustaosiossa tarkasteltiin jalkaongelmien ennaltaehkäiseviä ohjelmia, joita on kokeiltu eri puolilla maailmaa.\n\nTutkimuksen kohdejoukon muodostivat lääkkeisiin oikeutetut diabeetikot, jotka vierailivat Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen apteekeissa vuodenvaihteessa 2002–2003. Aineisto kerättiin postikyselynä, jota varten apteekit jakoivat tuhat kyselylomaketta diabeetikkoasiakkailleen.Kyselylomakkeen palautti 498 diabeetikkoa. Mukana oli sekä tyypin 1 että 2 diabeetikkoja 45 eri kunnasta.\nLähes joka toisella vaurioalttiit jalat\n\nTutkimuksen tulosten mukaan diabeetikot huolehtivat jalkojen päivittäisestä pesusta paremmin kuin muista jalkojen omahoidon osa-alueista. Naiset pesivät jalkojaan miehiä useammin, samoin kuin harrastivat jalkavoimistelua ja vaihtoivat sukkansa. Jalkojen päivittäisestä tarkastamisesta ja sisäkenkien käytöstä ei huolehdittu yhtä hyvin. Yli kolmannes käveli paljain jaloin ulkona, vaikka sitä ei suositella diabeetikoille.\n\nTyypin 1 diabeetikoista useampi koki saaneensa jalkojenhoidon ohjausta ja samoin heistä useampi raportoi jalkansa tarkastetun kuin tyypin 2 diabeetikoista. Ohjauksessa raportoitiin olleen myös virheellisyyksiä, sillä yli kolmannekselle diabeetikoista oli kerrottu paljasjaloin kävelyn olevan terveellistä ja jalkoja oli neuvottu raspaamaan. Lähes neljännes ei ollut saanut ohjausta sisäkenkien käytöstä.\n\nJalat olivat hyvässä kunnossa yli puolella diabeetikoista. Yli 15 vuotta sairastaneilla jalkojen kunto oli huonompi ja jalkojen vaurioalttius suurempi kuin lyhemmän aikaa sairastaneilla. Kunto arvioitiin diabeetikoiden raportoimien tuntopuutosten, verenkiertohäiriöiden, rakenteellisten tai toiminnallisten muutosten sekä haavojen ja amputaatioiden perusteella. Vaurioalttiuden arvioinnissa otettiin lisäksi huomioon diabeetikoiden raportoimat elintapatekijät, kuten tupakointi ja huono jalkahygienia.\n\nDiabeetikoista vain 18 prosentilta jalat olivat jääneet tarkastamatta, tosin tämä tutkimus ei selvittänyt, mitä jalkojen tarkastaminen piti sisällään. 46 prosentilla oli vaurioalttiit jalat, ja heistä viidennekseltä jalat olivat jääneet tarkastamatta.\n\nJalkojen omahoidon ohjauksen tulisi diabeetikoiden mielestä olla kannustavaa, rohkaisevaa, yksilöllistä ja ymmärrettävässä muodossa.\n\nDiabeetikoiden mukaan jalkojenhoidon ohjauksessa ja vuositarkastuksissa oli puutteita. Diabeetikot toivoivat jalkojenhoitopalveluiden järjestämistä ja ilmaisivat sille olevan tarvetta. Myös jalkojen kunto osoitti, että hoitoa ja ohjausta tarvitaan. Diabeetikot toivoivat myös maksuttomia palveluita. Asiaa veisi osaltaan eteenpäin diabeetikoiden jalkojenhoitopalveluiden saaminen Kela-korvauksen piiriin.\nPerustana omahoidon ohjaus ja jalkojen tarkastaminen\n\nJalkojenhoidon ohjaus ja jalkojen tarkastaminen terveydenhuollossa liittyvät kiinteästi toisiinsa. Näitä suositellaan diabeetikoiden jalkojenhoitopalvelujen perustaksi. Ohjauksen sisältö ja määrä voivat perustua jalkojen kuntoluokitukselle ja mieluiten vuositarkastuksessa määritellylle jalkojen riskiluokitukselle.\n\nVäitöskirja tuo esille diabeetikoiden jalkaongelmat ja jalkaterapiapalveluiden tarjonnan välttämättömyyden. Eräs 19-vuotias, kahdeksan vuotta diabetesta sairastanut ilmaisi asian näin: ”Ei ole moisesta ajatuksia, kun en ole ollut jalkojenhoidon ohjauksessa enkä koskaan moisesta kuullutkaan.” Diabeetikoiden jalkojenhoidon ohjauksen ja riskijalkojen tunnistamisen osaamisesta tulee huolehtia terveydenhuoltohenkilöstön ammattiopinnoissa ja täydennyskoulutuksessa.\n\nTerveydenhuollon maisteri Arja Kiviaho-Tiippanan väitöskirja ” Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy Itä-Suomessa. Jalkojen kunto, omahoitokäytänteet, ohjaus ja seuranta diabeetikoiden arvioimana" tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Helvi Kyngäs Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Kerttu Tossavainen Itä-Suomen yliopistosta.\n\nVäittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat\n\nLisätietoja: Arja Kiviaho-Tiippana, p. 050-5643164, arja.kiviaho-tiippanal(at)mamk.fi\n26.1.2012\n\n © Itä-Suomen yliopisto\n Palaute\n\n

ISBN-10:
978-952-61-0672-4
Kieli:
fin
Sivumäärä:
117 s.
Tekijät:
Kiviaho - Tiippana Arja (diss)
Tuotekoodi 020801
25,50 €