Leskien keski-iässä tai myöhemmällä iällä solmimat uudet avioliitot : seurantatutkimus, Dissertations in education, humanities, and theology; 19

Väitös psykologian alalta Väittelijä: PsM Kirsi Pankarinkangas Väitösaika- ja paikka: perjantai 25.11.2011, klo 12. Sali N100, Natura-rakennus, Joensuun kampus \nRakastuminen ja naimisiinmeno eivät ole nuorten yksinoikeuksia. Terveiden elinvuosien lisääntyessä uusia suhteita solmitaan myös myöhemmällä iällä. Psykologian maisteri Kirsi Pankarinkankaan väitöstutkimuksessa kysyttiin 50-vuotiaana tai vanhempana leskeytymisen jälkeen toisen liittonsa solmineilta sitä, miksi uusi avioliitto oli haluttu solmia ja toisaalta sitä, mitkä asiat olivat aiheuttaneet epäröintiä avioitumispäätöksessä. Tutkimukseen osallistuneet arvioivat myös uuden avioliittonsa laatua niin liiton alkuvaiheessa kuin kolmen vuoden seurannassakin. \nNiin naisten kuin miestenkin vastauksissa läheisyys ja luottamus, rakkaus, yhdessä viihtyminen sekä hyvä henkinen kumppanuus olivat keskeisiä tunteita ja kokemuksia, joiden varassa kypsässä keski-iässä, mutta vielä kahdeksankymmentävuotiaana avioiduttiin uudelleen. Toisaalta tärkeinä parisuhteen virallistamisen syinä pidettiin omien elämänarvojen ja perinteiden mukaista tapaa elää parisuhteessa sekä avioliiton tuomaa turvallisuutta ja vakautta. Naisten ja miesten avioitumismotiiveissa oli joitakin eroja. Miehillä motiivit heijastelivat voimakkaammin leskeytymiseen liittynyttä elämänmuutosta, koska he olivat ajatelleet avioliiton tuovan helpotusta suruun, yksinäisyyteen ja kotitöiden tekemiseen. Miehet olivat siis kokeneet avioitumisen ”uutena alkuna” naisia voimakkaammin. \nAvioitumispäätökseen ei ollut liittynyt vahvaa epäröintiä. Tapojen yhteensovittaminen, lasten suhtautuminen ja perintöasioiden mahdollinen mutkistuminen olivat kuitenkin hieman askarruttaneet. Myös tulevaisuuden puolisohoivakysymyksiä oli puntaroitu. Perintöasiat olivat mietityttäneet enemmän naisia kuin miehiä. Lisäksi naiset olivat pohtineet miehiä enemmän uuden leskeytymisen uhkaa ja kumppanin alkoholinkäyttöä. Miehet taas olivat puntaroineet naisia enemmän avioelämään liittyviä seikkoja, vastuun ottamista yhteisen kodin askareista ja vakituiseen sukupuolisuhteeseen sitoutumista sekä avioitumista tilanteessa, jossa ensimmäinen liitto oli päättynyt vaimon kuolemaan. Tällöin miehiä oli mietityttänyt uudelleen avioitumisen sopivuus ja toisen puolison asettuminen ensimmäisen paikalle. Ensimmäiseen puolisoon liittyvät lojaliteettikysymykset olivat kuitenkin kaikkiaan vähiten askarruttaneiden asioiden joukossa. \nVasta-avioituneiden liittojen laatu oli hyvä. Noin yhdeksän kymmenestä piti uutta liittoaan vähintään melko onnellisena ja liiton eri osa-alueisiin oltiin vähintään melko tyytyväisiä. Suurimmiksi erimielisyyksien aiheiksi osoittautuivat politiikka sekä tavat ja tottumukset. Varsinaisia riitoja aiheutti pääasiassa puolisoiden välinen erilaisuus. Avioliittojen vanhetessa onnellisuus ja tyytyväisyys hieman heikkenivät ja jännitteet lisääntyivät, mutta liittojen laatu säilyi kuitenkin hyvänä. Naisilla erityisesti tyytyväisyys puolisoiden väliseen vuorovaikutukseen heikkeni ja liiton tunnesävy viileni. Miehet puolestaan olivat vähemmän tyytyväisiä sukupuolielämään. Lisäksi miehet kokivat, että puolisoiden välinen kielteinen vuorovaikutus lisääntyi ja miehet pohtivat useammin eron mahdollisuutta. Kokonaisuutena liitoissa vallitsi kuitenkin pikemminkin sopuisuus kuin riitasointuisuus. Avioliiton laadulle tärkeitä tekijöitä olivat taloudellinen tyytyväisyys ja se, että liitto oli solmittu voimakkaiden myönteisten tunteiden varassa, omiin arvoihin tai huolelliseen puntarointiin perustuen. Lisäksi miehillä uutta avioliittoa edeltävä pidempi leskeysaika ja avoliitto tulevan puolison kanssa kytkeytyivät joiltakin osin liiton heikompaan laatuun. Vaikka avioitumispäätöstä tehdessä eniten epäröintiä aiheuttaneet asiat olivat samoja sekä naisilla että miehillä, naisilla epäröinnin syistä kumppanin luotettavuuden pohtiminen ja miehillä avioitumisen rajoittavuus liittyivät liiton heikompaan laatuun. \nAvioitumisen onnellisuuden avaimina tutkimukseen osallistuneet pitivät niin ikääntymisen kuin ensimmäisen avioliiton aikana kertynyttä elämänkokemusta. Raha-asioista ja lasten perintöön liittyvistä asioista on hyvä sopia, tarvittaessa kirjallisesti. Tärkeänä pidettiin myös uuden puolison ja aikuisten lasten välisten suhteiden toimivuutta. Edesmennyttä puolisoa ei tarvitse unohtaa, mutta uuden puolison arvostamista omana itsenään pidettiin tärkeänä. \n

ISBN-10:
978-952-61-0526-0
Kieli:
fin
Sivumäärä:
xxii, 98, [72] s. : taul.
Tekijät:
Pankarinkangas Kirsi (diss)
Tuotekoodi 020799
25,25 €