The effects of vasopressor agents on the systemic and regional hemodynamics and metabolism, Dissertations in Health Sciences 51

Verenkiertovajauksen lääkitseminen voi vaurioittaa vatsaontelon alueen elimiä\n\nVäitös anestesiologian ja tehohoidon alalta\n\nVäittelijä: LL Tero Martikainen\n\nVäitösaika ja -paikka: 29.04.2011 klo 12.00, KYS Auditorio 2, Kuopion kampus\n\nKriittisessä verenkiertovajauksessa käytetyt vasoaktiiviset lääkkeet parantavat verenpainetta tai sydämen pumppaustehoa, mutta ne saattavat aiheuttaa arvaamattomia, haitallisia muutoksia vatsaonteloalueen elinten verenkiertoon. Lääketieteen lisensiaatti Tero Martikaisen väitöstutkimuksessa selvitettiin usean eri vasoaktiivisen lääkkeen vaikutuksia elimistön ja vatsaonteloalueen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan. Näiden vaikutusten tunteminen on tärkeää esimerkiksi vaikean verenmyrkytysten hoidossa ja elinsiirtojen turvaamisessa.\n\nVerenmyrkytys eli sepsis on maailmanlaajuisesti suurimpia kuolleisuuden aiheuttajia teho-osastoilla. Sen vaikein muoto on septinen sokki, jossa verisuonten laajeneminen ja lisääntynyt läpäisevyys nesteelle aiheuttavat verenkierron heikentymisen ja sen myötä hapentarjonnan riittämättömyyden eri elimille. Sepsikseen liittyy myös yleistynyt tulehdusreaktio, joka voi huonontaa sydämen kykyä supistua tehokkaasti. Hoitamattomina nämä häiriöt voivat aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvia elinvaurioita ja pahimmillaan kuoleman.\n\nMyös aivokuolleen elinluovuttajan verenkierto on lähes aina riittämätön turvaamaan luovutettavien elinten hapensaantia, mikä saattaa johtaa turhiin elinten menetyksiin. Useat syyt aiheuttavat verenkiertovajauksen aivokuoleman yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi elimistön itsesäätelymekanismien loppuminen, vapautuvien katekoliamiinien aiheuttama sydänlihasvaurio ja vasopressiinivarastojen ehtyminen.\n\nUutta tietoa vasoaktiivisten lääkkeiden vaikutuksista\n\nSeptisessä sokissa ja aivokuolleen elinluovuttajan verenkierron tukihoitona käytetään lähes aina vasoaktiivista lääkitystä. Tyypillisesti näillä lääkityksillä tavoitellaan tiettyä verenpainetasoa, jonka ajatellaan turvaavan verenkierron myös vatsaonteloalueen elimille. Käytännön sairaalatyössä eri elinten verenvirtausta ja riittävää hapentarjontaa on kuitenkin lähes mahdoton mitata tai arvioida.\n\nPerinteisesti verenkierron tukihoitona on käytetty katekoliamiineja tai niiden johdannaisia. Niitä ovat esimerkiksi adrenaliini, noradrenaliini, dobutamiini, dopamiini ja dopeksamiini.Verenkiertovajaus saattaa kuitenkin kehittyä tilaan, jossa katekoliamiinien teho heikkenee tai loppuu kokonaan.\n\nVasopressiini eli antidiureettinen hormoni (ADH) on elimistön oma, aivolisäkkeestä erittyvä hormoni, joka normaali olosuhteissa säätelee verenpainetta muuttamalla verisuonten vastusta ja vaikuttamalla nesteen poistumiseen elimistöstä. Sepsiksessä ja elinluovuttajilla elimistön omat vasopressiinivarastot kuitenkin vähenevät nopeasti. Sen vuoksi vasopressiiniä tai sen johdannaista on käytetty verenkiertovajauksen hoitamisessa. Vasopressiini saattaa parantaa systeemistä verenpainetta ja vähentää katekoliamiinien tarvetta vaikeassa septisessä sokissa.\n\nYhteistä näille kaikille lääkkeille on, että niiden vaikutuksia vatsaonteloalueen elinten verenkiertoon tai aineenvaihduntaan ei tiedetä tai tutkimustieto on vähäistä tai ristiriitaista. Vatsaonteloalueen verenkierron turvaaminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää monielinvaurion estämiseksi ja elinsiirteiden onnistumiseksi.\n\nTutkimussarjassa selvitettiin usean eri vasoaktiivisen lääkkeen vaikutuksia systeemiseen ja vatsaonteloalueen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan eläinkoemallien avulla.\n\nTutkimuksissa dopeksamiini ja adrenaliini vaaransivat erityisesti mahalaukun verenvirtauksen, kun taas vasopressiini huononsi sydämen minuuttitilavuutta ja varsinkin verenvirtausta ohutsuolelle. Kun vasopressiinin kanssa käytettiin sydämen pumppaustehoa parantavaa dobutamiinia, ei haitallisia vaikutuksia verenkierrossa tai aineenvaihdunnassa havaittu vatsaonteloalueella.\n\nNoradrenaliinilla ei havaittu haitallisia vaikutuksia vatsaonteloalueen elinten verenvirtaukseen septisessä sokissa. Dopamiinilla ei saavutettu tavoiteltua verenpainetasoa aivokuoleman jälkeisessä verenkiertovajauksen hoidossa, mutta toisin kuin vasopressiinillä, sillä ei ollut haitallisia vaikutuksia ohutsuolen verenvirtaukseen.\n\nLääketieteen lisensiaatti Tero Martikaisen väitöskirja "The effects of vasopressor agents on the systemic and regional hemodynamics and metabolism" (Vasoaktiivisten lääkkeiden vaikutukset systeemiseen ja vatsaonteloalueen verenkiertoon ja aineenvaihduntaan) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Juha Perttilä Turun yliopistosta ja kustoksena professori Esko Ruokonen Itä-Suomen yliopistosta.\n\nTero Martikainen on syntynyt vuonna 1976 Imatralla ja suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1996 Imatrankosken lukiossa sekä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna 2008 Kuopion yliopistossa. Hän on työskennellyt erikoistuvana lääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuodesta 2009 alkaen.\n\nVäittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa http://uef.fi/vaitoskuvat.

ISBN-10:
978-952-61-0400-3
Kieli:
eng
Sivumäärä:
98 s.
Tekijät:
Martikainen Tero (diss)
Tuotekoodi 020698
25,50 €