Veteraanien sotakokemukset ja hyvinvointi. Seurantatutkimus pohjoissavolaisista sodan kokeneista miehistä vuosina 1993 ja 2006, Dissertations in social sciences and business studies 18

Sotien jäljet vaikuttavat yhä veteraanien elämässä\n\n\nItä-Suomen yliopisto\n18.3.2011\n\nVäitös sosiaalityön alalta\nVäittelijä: YTL Sirpa Korhonen\nVäitösaika ja -paikka: 26.3.2011 klo 12.00, sali L21, Snellmania, Kuopion kampus\n\nSotien jäljet vaikuttavat yhä veteraanien elämässä\n\nSotaveteraanien haasteena rintamalla olivat selviytyminen karuissa ja puutteellisissa elinolosuhteissa, jossa kuolemanpelko oli läsnä koko ajan. Hyvät lähisuhteet, sinnikkyys ja oma arvomaailma olivat auttaneet sotaveteraaneja turvattomuuden hallinnassa. Nämä turvautumisen kohteet olivat säilyneet samoina läpi elämän. Veteraanien sotakokemuksia ja hyvinvointia tutkineen YTL Sirpa Korhosen Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että sotakokemukset olivat vaikuttaneet veteraanien elämään sotainvaliditeetin lisäksi myös subjektiivisina oireina, kuten sotaunina ja kärsimystä tuottavina ajatuksina rintamalta. Tutkimukseen osallistuneet veteraanit olivat vuonna 2006 pääsääntöisesti toimintakykyisiä ja tyytyväisiä ikäihmisiä.\n\nVäitöstutkimuksessa on tutkittu 45 pohjoissavolaista veteraania. Noin kolmasosa tutkituista oli haavoittunut ja/tai sairastunut pysyvästi rintamalla vuosina 1939–1945. Tutkimuksessa ilmeni, että veteraanit olivat sopeutuneet tapahtuneisiin elämässään, ja he kokivat elämänsä turvalliseksi tutkimusajankohtana. Sotakokemuksia muisteltiin ja niistä kerrottiin tarinoita. Tarinoista voitiin erottaa ”vähältä piti”, ”minuun osui” ja ”tyhjin käsin” -tarinat sotien jälkien ja niiden seurausten teemojen mukaisesti. Tarinat tiivistivät sodan kohtalokkaita vaikutuksia miesten elämään, kun he selviytyivät pysyvästi vammautumiselta tai vammautuivat pysyvästi tai joutuivat lähtemään evakkoon.\n\nIkääntyneiden veteraanien hyvinvointia kuvasivat elinolosuhteet, joista tärkeimpinä nousivat esille kotona asuminen puolison kanssa, liikkuvuuden ja asioimisen mahdollistuminen sekä vapaa-ajan toiminta. He olivat yleisesti tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, asuinpaikkaansa, asuntoonsa ja ihmissuhteisiinsa. Tutkitut veteraanit olivat mukana sotainvalidien ja veteraanien järjestötoiminnassa. Veteraanien turvattomuuden kokemiseen vaikuttivat puolestaan huonontunut terveydentilanne, riippuvaisuus toisten avusta ja yksin asuminen. Turvallisuutta haettiin muuttamalla asutuskeskusten läheisyyteen.\n\nVeteraanit toivoivat parannusta terveydentilaansa ja vaikutusmahdollisuuksiin omien asioiden hoitamisessa. Solidaarisuutta rintamakaverille osoitettiin edelleen, sillä veteraanit kohdentavat mielellään avun ”sitä enemmän tarvitsevalle”. Kotona selviytymisen tueksi kaivattiin yksilöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä kuntoutusta.\n\nKorhonen tarkastelee väitöstutkimuksessaan pohjoissavolaisten veteraanien elämäntilannetta sotaan lähtötilanteessa, sota-aikana, sotien jälkeen sekä tutkimuksen seurantavuosina 1993 ja 2006. Tutkimuksen kohteena ovat veteraanien sotakokemukset, hyvinvointi, turvattomuus ja sosiaali- ja terveyspalvelut kyseisinä ajankohtina. Väitöstutkimuksen aineistona ovat 45 pohjoissavolaisen veteraanin kyselyaineistot, seuranta-aikana tehdyt sosiaalityön havainnoinnit sekä 16 veteraanilta tallennetut ääni- ja videonauhoitteet vuosilta 2000–2001.\n\nYli 70 vuotta sitten alkaneeseen talvisotaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan osallistuneita, keski-iältään noin 88-vuotiaita veteraaneja, elää Suomessa yhä noin 50 000. Pysyvän vamman saaneita sotainvalideja heistä on noin 8 000. Korhosen mukaan sodan kokeneen sukupolven elämänkokemusten välittäminen jälkipolville on tärkeää ja ajankohtaista jo veteraanien korkean iän vuoksi. Tutkimus antaa tärkeää tietoa vanhustyön ja gerontologisen sosiaalityön kehittämiselle.\n\nYTL Sirpa Korhosen sosiaalityön alan väitöskirja ”Veteraanien sotakokemukset ja hyvinvointi. Seurantatutkimus pohjoissavolaisista sodan kokeneista miehistä vuosina 1993 ja 2006.” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Jari Heinonen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Sari Rissanen Itä-Suomen yliopistosta.\n\nVäittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat\n\nLisätietoja: Sirpa Korhonen, gsm 044 785 8730, sirpa.korhonen @ sakky.fi \n

ISBN-10:
978-952-61-0380-8
Kieli:
fin
Sivumäärä:
203 s.
Tekijät:
Korhonen Sirpa (diss)
Tuotekoodi 020692
38,35 €