Molecular Profiling of Epileptogenesis: Expression and Function of Urokinase-type Plasminogen activator and Its Receptor During Epileptogenesis, Dissertations in Health Sciences 36

10.12. Uutta tietoa plasminogeenijärjestelmän roolista epilepsian kehittymisen aikaisissa aivomuutoksissa\n\nVäitös neurotieteiden alalta\n\nVäittelijä FM Laura Lahtinen\n\nVäitösaika ja -paikka 10.12.2010 klo 12, Medistudian auditorio ML1, Kuopion kampus\n\nLaura Lahtisen väitöstutkimus osoitti, että epilepsian kehittymisen eli epileptogeneesin aikana tapahtuu huomattavia geenien ilmentymisen muutoksia, jotka ovat sidoksissa aikaan ja tutkittavaan aivoalueeseen. Lisäksi tutkimus osoitti mRNA- ja proteiinitasolla, että plasminogeenijärjestelmään kuuluva uPA ja sen reseptori uPAR ilmentyvät rotan hippokampuksen astrosyyteissä, hermosoluissa ja verisuonissa alueilla, joilla tapahtuu huomattavia neurobiologisia muutoksia epileptogeneesin aikana. Tutkimus uPA-poistogeenisillä hiirillä antaa viitteitä siitä, että uPA vaikuttaa epileptogeneesin aikana tapahtuvaan hermosolujen tuhoutumiseen sekä uusien hermosolujen syntyyn.\n\nOhimolohkoepilepsia on aikuisilla yleisin epilepsiatyyppi, joka tyypillisesti kehittyy kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on aivoja vaurioittava tapahtuma, kuten pään vamma, aivoleikkaus, aivohalvaus, aivoinfektio tai pitkittynyt epileptinen kohtaus, status epilepticus. Seuraavassa vaiheessa epilepsia kehittyy ja kolmanteen eli epilepsiavaiheeseen kuuluvat spontaanit toistuvat kohtaukset.\n\nAivoja vaurioittava tapahtuma johtaa neurobiologisiin muutoksiin, joihin kuuluu muun muassa hermosolujen kuolema, uusien hermosolujen synty, hermotukisolujen lisääntyminen, viejä- ja tuojahaarakkeiden uudelleenjärjestäytyminen sekä uusien verisuonien synty. Näihin muutoksiin johtavat molekyylitason muutokset tunnetaan vielä huonosti. Lahtisen väitöstutkimus on osa laajaa projektia, jonka tavoitteena on saada lisää tietoa epilepsiaan johtavista molekyylitason muutoksista aivoissa uusien hoitomuotojen kehittämiseksi.\n\nTutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin epileptogeneesin ja epilepsian aiheuttamia muutoksia geenien ilmentymisessä rotan aivoissa status epilepticuksen (SE) jälkeen. Seuraavaksi yksi löytyneistä geeneistä, urokinaasityyppinen plasminogeeniaktivaattori (uPA), valittiin tarkempiin tutkimuksiin, koska uPA:n on aikaisemmin osoitettu osallistuvan erilaisiin kudosten uudelleenjärjestäytymisprosesseihin. uPA:n ja sen reseptorin (uPAR) ilmentymistä ja entsyymiaktiivisuutta normaaleissa rotan aivoissa ja epileptogeneesin eri vaiheissa tutkittiin.\n\nTutkimus osoitti, että normaalisti uPA- ja uPAR-määrät ovat vähäisiä rotan aivoissa, samoin uPA:n entsyymiaktiivisuus on alhainen. Status epilepticuksen jälkeen uPA- ja uPAR-määrät kasvavat voimakkaasti rotan hippokampuksen astrosyyteissä, pyramidaalineuroneissa ja verisuonissa, ja lisäksi uPAR ilmentyy voimakkaasti hippokampuksen parvalbumiini-interneuroneissa. Suurin muutos tapahtuu 1–4 päivää status epilepticuksen jälkeen. Myös uPA:n entsymaattinen aktiivisuus on kohonnut 1–14 päivää status epilepticuksen jälkeen.\n\nLisäksi tutkittiin uPA-poistogeenisten hiirten avulla uPA:n roolia epileptogeneesin aikana hippokampuksessa yleisesti tapahtuvissa neurobiologisissa muutoksissa, kuten hermosolujen tuhoutumisessa, jyvässolujen hajaantumisessa ja uusien hermosolujen synnyssä.Tulokset osoittavat, että uPA-poistogeenisyys ei vaikuta hippokampuksen akuuttiin solutuhoon kuusi päivää status epilepticuksen jälkeen, mutta lisää solutuhon laajuutta 20 päivää status epilepticuksen jälkeen. Lisäksi uPA-poistogeenisillä hiirillä syntyy vähemmän uusia hermosoluja status epilepticuksen jälkeen kuin villityypin hiirillä. Tulosten mukaan uPA-puutos ei kuitenkaan vaikuta hippokampuksen jyvässolujen hajaantumiseen status epilepticuksen jälkeen.\n\nFilosofian maisteri Laura Lahtisen väitöskirja Molecular Profiling of Epileptogenesis: Expression and Function of Urokinase-type Plasminogen activator and Its Receptor During Epileptogenesis (Epilepsian molekylaariset mekanismit: urokinaasi-tyyppisen plasminogeeniaktivaattorin ja sen reseptorin ilmentyminen ja toiminta epileptogeneesin aikana) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Alexander Dityatev Genovan yliopistosta ja kustoksena professori Asla Pitkänen Itä-Suomen yliopistosta.\n\nVäittelijän painokelpoinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/uef/vaitoskuvat\n\nLisätietoja: Laura Lahtinen, laura.i.lahtinen@uef.fi, p. 0503257119\n1.12.2010\n\n * © Itä-Suomen yliopisto\n * Palaute\n\n

ISBN-10:
978-952-61-0271-9
Kieli:
eng
Sivumäärä:
109 s.
Tekijät:
Lahtinen Laura(diss)
Tuotekoodi 020658
25,25 €