Cardiopulmonary resuscitation (CPR) quality and education, Dissertations in Health Sciences 23

\n15.10. Peruselvytyksen laatuun voidaan yksinkertaisin keinoin vaikuttaa\n\nVäitös anestesiologian ja tehohoidon alalta\n\nVäittelijä LL Helena Jäntti\n\nVäitösaika ja -paikka 15.10.2010 klo 12, Mediteknian auditorio, Kuopio\n\nPeruselvytyksen painelutaajuus on yksinkertaisesti säädettävissä elvytysohjeiden mukaiseksi metronomilla. Nykyisin käytössä olevilla elvytysohjeilla sydänpysähdyspotilas saa puolta enemmän paineluelvytystä kuin entisin ohjein. Potilaan alla oleva alusta ei vaikuta painelun laatuun kokeneilla elvyttäjillä Elvytysopetuksen määrä ja käytettävät menetelmät vaihtelevat huomattavasti suomalaisissa terveydenhuollon oppilaitoksissa.\n\nSydämen pysähtyessä verenkierto lakkaa ja potilaan selviytyminen riippuu monesta tekijästä. Selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun potilaan mentyä elottomaksi apua hälytetään välittömästi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja toteutetaan koko sydänpysähdyksen ajan tehokkaasti, rytmin tunnistukseen ja mahdolliseen hoitoon tarvittava defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Äkillisiä sydänpysähdyksiä sairaalan ulkopuolella tapahtuu Suomessa noin 3000 vuosittain.\n\nSelviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin. Peruselvytyksen laatu vaikuttaa elvytystilanteesta selviytymiseen. Hyvänlaatuinen peruselvytys tarkoittaa elvytyksen toteuttamista tavalla, joka tuottaa mahdollisimman hyvän verenkierron sydänpysähdystilanteessa. Paineluelvytys on toteutettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti, oikean syvyisenä ja oikealla tahdilla. Rintakehän on annettava palautua painelujen välillä. Elvytystaitojen perusteet opetellaan jo opiskeluaikana, ja taitoja ylläpidetään työelämässä jatko- ja kertauskoulutuksin.\n\nHelena Jäntin väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten peruselvytyksen laatuun simuloidussa elvytystilanteessa vaikuttaa vuonna 2005 voimaan tullut elvytysohjeiden muutos, metronomin käyttö painelutahdin säätämiseen ja potilaan alla oleva alusta. Lisäksi selvitettiin, miten peruselvytyksen laatua opetetaan eri asteen oppilaitoksissa ensihoidon toimijoille. \n\nSiirtyminen uusien elvytysohjeiden myötä kolmen iskun defibrillointisarjoista yhden iskun sarjaan puolitti painelemattoman ajan, mutta ei muutoin vaikuttanut painelun laatuun. Metronomin käyttö painelutahdin ohjaukseen korjasi painelutahdin, mutta ei muutoin vaikuttanut painelun laatuun eikä elvyttäjien väsymiseen. Painelualusta elvytysnuken alla ei vaikuttanut painelun laatuun eikä elvyttäjien väsymiseen.\n\nElvytysopetuksen määrä vaihtelee huomattavasti eri oppilaitosten välillä. Kolmasosassa oppilaitoksista kouluttajan silmämääräinen arvio on ainoa tapa arvioida painelunlaatua pienryhmäkoulutuksissa.\n\nNykyisten elvytysohjeet vaativat minimimäärän taukoja paineluun rytmin analysointia ja defibrillointia varten. Jos painelutaukoja halutaan vielä vähentää, vaihtoehdot ovat defibrillaattorin ominaisuuksien kehittäminen siten, että rytmin analysointi ja lataus painelun aikana on mahdollista, tai ilmatien varmistaminen jatkuvan painelun mahdollistamiseksi. Metronomi on yksinkertainen ja tehokas tapa kontrolloida painelutahtia ja sen rutiinikäyttö elvytystilanteessa olisi suositeltavaa. Käytännön mahdollisuuksina on maallikoille puhelimitse annettavien elvytysohjeiden tahditus metronomilla sekä defibrillaattoriin kiinteästi kuuluvan tai elvytysvälineisiin kuuluvan erillisen metronomin käyttö.\n\nPainelualustan merkitystä on syytä vielä selvittää, vaikkakin kokeneet hoitajat suoriutuvat simuloidusta elvytystilanteesta yhtä tehokkaasti alustasta riippumatta. Elvytysopetuksessa tulisi käyttää joitakin objektiivisia mittareita peruselvytyksen laadun opettamiseen. Myös kansalliset tai kansainväliset suositukset eri tason ensihoidon toimijoitten elvytysopetuksesta opiskelujen aikana olisivat käyttökelpoisia.\n\nLääketieteen lisensiaatti, anestesiologian erikoislääkäri Helena Jäntin väitöskirja ”Cardiopulmonary resuscitation (CPR) quality and education” (Peruselvytyksen laatu ja opetus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Maaret Castrén Karoliinisesta instituutista ja kustoksena professori Esko Ruokonen Itä-Suomen yliopistosta.\n\nLisätietoja: Helena Jäntti, p. 044 717 4881, helena.jantti(at)kuh.fi\n7.10.2010\n\n * © Itä-Suomen yliopisto\n * Palaute\n\n

ISBN-10:
978-952-61-0205-4
Kieli:
eng
Sivumäärä:
92 s.
Tekijät:
Jäntti Helena (diss)
Tuotekoodi 020644
25,25 €