Saints, Legends and Forgeries, Dissertations in Social Sciences and Business Studies; 5

Väitös yleisen historian alalta\n \nVäittelijä: Kati Parppei\n\nVäitösaika ja –paikka: 2.10.2010, klo 12, Metria M101, Joensuun kampus\n\nSuomalaisillekin tuttu Laatokan Valamon luostari on noussut uuteen kukoistukseen Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Sen nykymaine pohjautuu paitsi idylliseen sijaintiin, myös mielikuvaan yhdestä Venäjän vanhimmista – jopa vanhimmasta – luostarista. Filosofian lisensiaatti Kati Parppei osoittaa yleisen historian väitöskirjassaan, että kiehtova kuva Valamosta ”Pohjolan Athos-vuorena” on 1800-luvun kansallisromanttinen tuotos.\n\nValamon luostarin perustamisajankohdasta on kiistelty pitkään, koska sen varhaisvaiheista ei ole juuri säilynyt lähteitä. Nykytiedon valossa näyttää siltä, että luostari perustettiin 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa osana laajempaa pohjoisten erämaiden ”luostarikolonisaatiota”. Valamo kuitenkin autioitui 1600-luvun alussa Ruotsin ja Moskovan välisten rajasotien seurauksena. Uudelleen se perustettiin sata vuotta myöhemmin. Valamon kehittymistä varakkaaksi ja tunnetuksi luostariksi pohjustivat sen sijainti lähellä uutta pääkaupunkia Pietaria sekä johtajien hyvät suhteet valtapiireihin, niin metropoliittoihin kuin tsaareihinkin.\n\nValamon kasvava maine loi 1700-luvun lopulta alkaen paineita kirjoittaa luostarille historia, joka vastaisi sen vahvistuvaa asemaa. Ongelmaksi nousi Valamon varhaishistoriaa koskevan lähdemateriaalin vähäisyys. Parppein väitöstutkimuksen lähtökohtana onkin mielenkiintoinen ristiriita: vaikka lähteitä oli vähän, alkoi 1800-luvulla ilmestyä toinen toistaan värikkäämpiä ja yksityiskohtaisempia kuvauksia rajaseutuluostarin menneisyydestä. Kuka niitä kirjoitti ja miksi? Millaista materiaalia niiden koostamiseen käytettiin, kun historiallisia dokumentteja luostarin varhaishistoriasta ei juuri ollut?\n\nParppein tutkimus osoittaa, että Valamolle hahmoteltiin 1800-luvun aikana vaikuttava historia, joka vastasi sekä luostarin että kirkollisten ja maallisten valtapiirien tarpeisiin. Sen luomiseen ajan kansallisromanttisessa hengessä osallistuivat niin akateemiset historiantutkijat kuin innokkaat harrastelijatkin. Historiakuvausten kokoamiseen käytettiin sangen kirjavaa materiaalia: mainintoja kronikoissa, pyhimyselämäkertoja, paikallisia legendoja ja jopa asiakirjaväärennöksiä. Jälkimmäisten taustalta löytyy pietarilainen amatöörihistorioitsija ja kuuluisa väärentäjä A. I. Sulakadzev (1771-1830). Hänen keksimänsä yksityiskohdat – esimerkiksi idea muinaisessa Valamossa sijainneesta slaavivaltakunnasta – vaikuttavat mielikuviin luostarin historiasta vielä tänäkin päivänä.\n\nLuostarin oman julkaisutoiminnan aloittaminen 1860-luvulla vakiinnutti Valamon kunniakkaasta historiasta kuvan, joka on sittemmin elänyt omaa elämäänsä populaarihistoriallisissa teoksissa, tietosanakirjoissa ja matkaoppaissa. Tuolloin vakiintuneet, yhä toistettavat käsitykset ovat heijastuneet vahvasti myös suomalaiseen Valamo-perinteeseen.\n\nNiinpä esimerkiksi ajatus luostarin perustajina kunnioitettujen Sergein ja Hermanin kreikkalaisesta alkuperästä on jäljitettävissä kreikkalaisen askeettisuuden korostamiseen Venäjän kirkollisessa kulttuurissa 1700-luvun lopulla. Suomessa ajatus omaksuttiin innolla, koska se sopi Suomen ortodoksisen kirkon kreikkalaispainotuksiin 1920-luvulta alkaen. Usein Herman esitetään suomalaisessa perinteessä karjalaisena, mikä puolestaan viittaa Sulakadzevin esittämään ideaan Hermanista paikallisena slaavina.\n\nParppein väitöskirja on tapaustutkimus aatteiden, arvojen ja politiikan heijastumisesta kulloisenkin ajan historiankirjoitukseen. Valamon aseman vahvistaminen kietoutui ajan suuriin aatteisiin ja poliittisiin linjoihin, jotka koskettivat sekä Venäjää että Eurooppaa laajemminkin. Sellaisia olivat muun muassa kansallishengen luominen ja rajaseutukysymykset.\n\n \n\nFL Kati Parppein yleisen historian väitöskirja ”Pyhimyksiä, legendoja ja väärennöksiä. Valamon luostarin historiografisen kuvan muotoutuminen” (Saints, Legends and Forgeries. The Formation of the Historiographical Image of Valaam Monastery) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Ludvig Steindorff ( Historisches Seminar der Christian-Alberts-Universität, D - 24098 Kiel) ja kustoksena professori Jukka Korpela Itä-Suomen yliopistosta\n

ISBN-10:
978-952-61-0162-0
Kieli:
eng
Sivumäärä:
227 s.
Tekijät:
Parppei Kati (diss)
Tuotekoodi 020640
38,35 €