Sairastuneen vertaistuki, Kyo:n julkaisuja E 173

Mikkonen Irja (YL) 25.6.2009\nYhteiskuntatieteellinen tiedekunta\nSosiaalipolitiikka\nSairastuneen vertaistuki\n\nVastaväittäjä: Professori Guy Bäckman, Åbo Akademi\nKustos: Professori Juhani Laurinkari, Kuopion ylipisto\nAika ja paikka: Torstai 25.6.2009 klo 12, Tietoteknian auditorio\n\nVäitöstiedote:\nSairastuneen vertaistuki\n\nSairaus muuttaa yleensä koko perheen elämän sairauden laadusta ja vaiheesta riippuen. Irja Mikkosen väitöstutkimuksesta selviää, että vaikean parantumattoman sairauden alkuoireet ja diagnoosi olivat monelle järkytys, mikä aiheutti masennusta ja joillekin elämänhaluttomuutta. Henkinen jaksaminen joutui koetukselle ja moni pelkäsi yksinjäämistä. Tässä tilanteessa vertaistuki oli monelle ainoa ja korvaamattomana pidetty tuen lähde. Yksilöiden ja yhteisöjen omatoimisuudelle onkin asetettu uusia haasteita ja mahdollisuuksia.\n\nVäitöskirjassa arvioidaan somaattisia sairauksia sairastavien vertaistukitoimintaa Suomessa yhtenä sairastuneen tarpeisiin vastaavana tekijänä ja hyvinvointipoliittisena resurssina vertaistukeen osallistuvan henkilön näkökulmasta ja hänen kokemusmaailmansa kautta.\n\nTutkimuksen empiirisen osan kohteena on kolme sairastuneiden vertaistukiryhmittymää, joiden jäsenet ovat osallistuneet vertaistoimintaan aktiivisesti viime vuosien aikana. Näitä ryhmiä kutsutaan tutkimuksessa Tunneryhmittymäksi, joka sisältää ALS:ia ja Parkinsonin tautia sairastavien toimintaa; Kunto-ryhmittymäksi, joka sisältää sydän – ja osteoporoosia sairastavien vertaistoimintaa sekä Tieto-ryhmittymäksi, jossa ovat mukana keliakiaa – ja rintasyöpää sairastavien vertaistukitoiminnot.\n\nTutkimuksessa on lisäksi kerätty vastaavat aineistot sairastuneiden läheisiltä (puolisoilta) ja ryhmien vetäjiltä. Aineisto käsittää sairastuneiden ja läheisten avokyselyjen ja haastattelujen lisäksi läheisten kirjalliset kertomukset ja kirjallisuuden sekä havaintoihin perustuvat tiedot ryhmistä, matkoilta ja erilaisista tapahtumista. Tutkittavan vertaistoiminnan muotoina ovat olleet ensitieto, sopeutumisvalmennus, vertaistukiryhmä sekä tukihenkilötoiminta.\n\nVertaistuki muodostuu tukitoimintaan osallistuneiden omasta toiminnasta. Toiminnan onnistumiseen vaikuttaa toiminnallaan, ryhmissä ryhmänvetäjä ja kahdenkeskisissä tapaamissa tukihenkilö. Läheiset ovat ryhmän toiminnan tärkeä silta ja myös monen toiminnan edellytys. Lisäksi taustavaikuttajana ovat potilasjärjestöt.\n\nVammautuvasti sairaiden henkilöiden toimintakyky heikkenee ja elämäntilanne muuttuu ratkaisevasti. Useiden sairastuneiden pitää luopua työstä ja heidän sosiaaliset suhteensa kapenevat. Monet sairastuneet joutuvat myös turvautumaan apuvälineisiin ja laitteisiin ja luopumaan osasta normaalia jokapäiväisen elämän toimintoja ja osasta omaa kehoaan. Moni sairastuneista tarvitsee toisen ihmisen apua. Silloin perheenjäsenet ovat ensimmäisiä auttajia ja useille myös jatkossa omaishoitajia.\n\nVertaistuki tarjoaa tutkimusryhmissä monenlaista kokemukseen perustuvaa tietoa ja toimintaa, rohkaisua, turvaa ja tukea sekä voimavaroja sairastuneiden erilaisiin tarpeisiin.\n\nMerkitykseltään vertaistuki koetaan julkisia palveluja täydentäväksi. Suomalaisessa, varsin laajassa ja monimutkaisessakin tukiviidakossa se koetaan usein tietolähteenä, suojana, turvan tuojana ja julkisen toiminnan tukijana sekä järjestelmien oikeudenmukaisuutta lisäävänä. Vertaistuki syntyy keskinäisessä vuorovaikutuksessa toisten samaa kokevien kanssa. Vertaistukea muodostuu usein sinne, minne muut tuet eivät ulotu.\n\nSairastuneen vertaistuella voidaan perustellusti arvioida olevan kasvava kysyntä merkittäväksi koettuna tuen muotona julkisen sosiaaliturvan ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa, kuntarakenteen uudistuksissa ja taloudellisen laman aikana.\n\nVertaistuki ei asetu julkisten tulonsiirto- ja palvelujärjestelmien vaihtoehdoksi, vaan niiden rinnalla toimijaksi yhteistyötahoksi, mutta lisäksi tukijaksi, koska myös palvelut toimivat paremmin, kun vertaistuki toimii. Vertaistuki on kuin mikä tahansa tuki, mutta se ei vielä ole sosiaaliturvan piirissä. Julkisten tulonsiirtojen ja palvelujen tarve saattavat vähentyä vertaistuen ansiosta ainakin eräissä sairausryhmissä. Vertaistuki voikin osaltaan vähentää merkittävästi julkisten palvelujen käyttöä.\n\nVertaistuella on tutkimukseni mukaan oma erityinen merkityksensä sairastuneiden sosiaalisen turvallisuuden, terveydenhoidon ja yleisen hyvinvoinnin lähteenä, vaikka sitä toimintana vertaillaankin julkisiin tuki- ja palvelujärjestelmiin. Vertaistukitoiminnan ja ammattiauttajien yhteistyötä haluttaisiin kuitenkin kehittää. Ammattiauttajien toivottiin esimerkiksi parantavan vertaistuesta tiedottamista, mutta heitä ei yleensä haluta pitää vertaisina.\n\nVertaistuen asemoiminen tukien ja palvelujen joukkoon on tulevaisuuden haasteellinen kehittämistehtävä; vertaistuessa on kysymys kokemuksesta, yhteisöllisestä toiminnasta ja tunteiden vaihdosta. Toiminnan omaehtoisuuden ja moninaisuuden vuoksi myös sen toteuttamismuotojen on tarpeen sallia vaihdella.\n\nVäitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, ISBN 978-951-27-1232-8. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml\n\nLisätietoja:\nIrja Mikkonen\npuh. 040 551 2160\nirja.mikkonen(at)netsonic.fi\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
978-951-27-1232-8
Kieli:
fin
Sivumäärä:
240 s.
Tekijät:
Mikkonen Irja(diss)
Tuotekoodi 020537
38,35 €