Nitrogen and Greenhouse Gas Dynamics in Rivers and Estuaries of Bothnian Bay (Northern Baltic Sea) (Typen ja kasvihuonekaasujen dynamiikka Perämeren joissa ja jokisuistoissa), Kyo:n julkaisuja C 249

Silvennoinen Hanna (FM) 12.12.2008\nLuonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta\nYmpäristötieteet\nNitrogen and Greenhouse Gas Dynamics in Rivers and Estuaries of Bothnian Bay (Northern Baltic Sea) (Typen ja kasvihuonekaasujen dynamiikka Perämeren joissa ja jokisuistoissa)\n\nVastaväittäjä: Research Associate Professor Jeffrey C. Cornwell\nKustos: Professori Pertti Martikainen, Kuopion yliopisto\nAika ja paikka: 12.12.2008 klo 12, Medistudian auditorio ML3\n\nVäitöstiedote:\nPerämereen laskevat joet kasvihuonekaasujen lähteitä ja tehottomia ravinnetypenpoistajia\n\nPerämereen laskevien jokien pohjakerrostumat poistavat tehottomasti rehevöitymistä lisäävää typpeä. Valuma-alueen maankäyttö vaikuttaa merkittävästi jokien kasvihuonekaasupäästöihin.\n\nTässä väitöstutkimuksessa tutkittiin laboratoriokokein jokien pohjien mikrobiologisten prosessien kykyä vähentää Perämereen valuvaa rehevöittävää typpikuormaa. Jokien kasvihuonekaasupäästöjen eli hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöjen paikallista ja vuodenaikaisvaihtelua tutkittiin Perämereen laskevassa Temmesjoessa ja Liminganlahdessa. Kasvihuonekaasupäästöjä mitattiin Temmesjoessa ja Liminganlahdessa pintaveden kaasupitoisuuksien määrityksillä sekä Liminganlahdessa kelluvilla kammioilla.\n\nVesiekosysteemeissä keskeisin typpeä poistava prosessi on denitrifikaatio, joka muuttaa vesistöjä rehevöittävän epäorgaanisen typen (nitraattityppi) kaasumaisiksi yhdisteiksi. Osa näistä ilmakehään poistuvista kaasumaisista yhdisteistä on kasvihuoneilmiön kannalta ilmakehässä haitatonta typpikaasua, mutta osa on dityppioksidia, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Denitrifikaatio voi siis helpottaa vesien rehevöitymisongelmaa poistamalla epäorgaanista typpeä vesistöstä, mutta voi toisaalta edistää ilmaston lämpenemistä.\n\nPerämereen laskevien jokien pohjan denitrifikaatio poistaa vain vähän nitraattityppeä. Nitraattitypen poistuma denitrifikaatiossa oli tehokkainta korkeissa nitraattipitoisuuksissa ja lämpötiloissa sekä matalissa happipitoisuuksissa. Korkea nitraattityppipitoisuus edistää enemmän dityppioksidin tuotantoa kuin typpikaasun tuotantoa ja saman aiheuttaa matala lämpötila, toisin sanoen talviaikaiset olosuhteet ovat suotuisimmat dityppioksidin tuotolle. Dityppioksidin osuus denitrifikaation lopputuotteista ei kuitenkaan noussut missään olosuhteissa suureksi.\n\nSuomalaisten jokien kasvihuonekaasupäästöistä ei ole aiempaa tutkimustietoa. Temmesjoki osoittautui ympärivuotisesti kasvihuonekaasujen lähteeksi, kun taas Liminganlahti oli joko kasvihuonekaasujen lähde tai nielu. Valuma-alueen maankäyttö vaikutti merkittävästi joen kasvihuonekaasupäästöihin. Joen yläjuoksulta, jossa valuma-alue koostuu pääosin soista ja metsistä, vapautui metaania ja hiilidioksidia, kun taas dityppioksidipäästöt olivat suurimmat joen alajuoksulla, jossa on maatalousalueita. Metaania ja hiilidioksidia vapautui paljon myös talviaikana joen sulista kohdista.\n\nVäitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet, ISBN 978-951-27-1187-1. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml\n\nLisätietoja:\nHanna Silvennoinen\nKuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos\np. 040 355 3591\nhanna.silvennoinen@uku.fi\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
978-951-27-1187-1
Kieli:
eng
Sivumäärä:
98 s.
Tekijät:
Silvennoinen Hanna(diss)
Tuotekoodi 020485
25,00 €