Adenoviral Gene Therapy and Fertility. Distribution Studies in Reproductive Organs and Risk of Vertical Transmission in Female Rabbits and Rats (Adenovirusvälitteisen geenihoidon vaikutus hedelmällisyyteen ja ituradan soluihin. Naaraskaniineilla ja -rotil, Kyo:n julkaisuja G 66

Laurema Anniina (LL) 21.11.2008\nLääketieteellinen tiedekunta\nMolekulaarinen lääketiede\nAdenoviral Gene Therapy and Fertility. Distribution Studies in Reproductive Organs and Risk of Vertical Transmission in Female Rabbits and Rats (Adenovirusvälitteisen geenihoidon vaikutus hedelmällisyyteen ja ituradan soluihin. Naaraskaniineilla ja -rotilla suoritettu tutkimus)\n\nVastaväittäjä: Dosentti Oskari Heikinheimo, Helsingin yliopistollinen sairaala\nKustos: Professori Seppo Ylä-Herttuala, Kuopion yliopisto\nAika ja paikka: Perjantai 21.11.2008 klo 12, KYS auditorio 1\n\nVäitöstiedote:\nAdenovirusvälitteinen geenihoito osoittautui hedelmällisyyden ja sukusolujen kannalta turvalliseksi\n\nAdenovirusvälitteinen geenihoito osoittautui turvalliseksi hedelmällisyyden ja sukusolujen kannalta naaraskaniineilla ja -rotilla suoritetussa tutkimuksessa. Naaraskaniinin ja -rotan lisääntymiselinten altistus suurille geeninsiirtoannoksille ei aiheuttanut pitkäaikaisia muutoksia ituradan soluissa eikä syntyvien jälkeläisten laadussa tai määrässä, vaikka kaikki kohdun ja munasarjan kudokset saatiin ilmentämään siirtogeeniä. Siirtogeenin joutumista istukan verenkierron kautta sikiöön ei voitu poissulkea, vaikka siirtogeenin liittymistä sikiön perimään ei havaittu.\n\nGeenilääkkeet ovat kokeellisia nykylääketieteen välineitä, joita on sovellettu useiden vaikeiden sairauksien hoitomenetelmiksi. Geenilääkkeiden vaikutukset kohdistuvat suoraan solujen perimän eli geenien toimintoihin, ja siksi näiden lääkkeiden turvallisuuskriteerit ovat tarkemmat kuin perinteisillä lääkevalmisteilla. Geenihoidoilla olisi tarkoitus hoitaa myös lisääntymisikäisten potilaiden sairauksia, ja näin ollen geenilääkkeen tahatonta joutumista hoidon yhteydessä sukulinjan soluihin pidetään esteenä hoidon antamiselle.\n\nVäitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kliinisessä tutkimuskäytössä olevan adenovirusperäisen geenikuljettimen leviämistä naaraan lisääntymiselimissä sekä arvioida mahdolliset sukusoluvaikutukset. Tutkimuksessa naaraskaniineille ja -rotille ruiskutettiin siirtogeeniä sikiökalvovälitilaan, kohtuonteloon sekä suoraan lisääntymiselinten verenkiertoon mikrokirurgiaa ja läpivalaisuohjausta käyttäen. Siirtogeeneinä käytettiin merkkigeeniä sekä kokeellisissa syöpähoidossa käytettyä itsemurhageeniä. Lisäksi adenoviruskuljettimen tehoa ja turvallisuutta verrattiin bakulovirus- ja liposomikuljettimiin.\n\nAdenovirusvälitteisellä geeninsiirrolla pystyttiin vaikuttamaan kaikkiin naaraskaniinin lisääntymiselinten kudoksiin. Sekä geeninsiirtoreitti että lisääntymiskierron vaihe vaikuttivat geeninsiirron jakaantumiseen solulinjoissa. Lisääntymiskierron alkuvaiheessa siirtogeeni ilmentyi syvemmissä kohdun kudoksissa kohtuonteloon tehdyn geeninsiirron jälkeen, kun taas jakautumisvaiheessa geenin ilmentyminen rajoittui kohdun limakalvoon. Munasarjoissa ei-kantavilla kaniineilla tukikudos ilmensi siirtogeeniä, kun taas tiineillä kaniineilla keltarauhasen sekä munarakkuloiden sisäisissä rakenteissa osoitettiin siirtogeenin ilmentymistä. Myös pienestä osasta alkumunasoluja löydettiin merkkejä siirtogeenivaikutuksesta kantavilla kaniineilla. Sikiökalvot estivät adenoviruskuljettimen pääsyn sekä sikiöön että emoon, mutta istukan kautta siirtogeeni kulkeutui emon verenkierrosta sikiöön. Rotan sikiökalvovälitilaan tehdyn geeninsiirron jälkeen ainoastaan jyrsijälle tyypillinen sikiökalvo ilmensi siirtogeenituotetta. Kohtuonteloon ruiskutettu adenoviruskuljetin ei vaikuttanut sikiöihin kantavilla kaniineilla, mutta kohtuvaltimoon tehdyn geeninsiirron jälkeen sikiöiden maksasta löytyi siirtogeenin DNA:ta. Kuitenkaan merkkejä siirtogeenivaikutuksesta sikiön kudoksissa tai liittymisestä perimään ei todettu.\n\nSyöpägeenihoidon todettiin aiheuttavan ohimeneviä mikroskooppisia muutoksia munasoluissa kohtuvaltimoon tehdyn geeninsiirron jälkeen, mutta hoidetuilta yksilöiltä syntyi myöhemmin normaaleja poikasia. Vaikutusta hedelmällisyyteen tai munasolujen laatuun ei havaittu. Bakulovirus- ja liposomikuljettimet todettiin sopimattomiksi lisääntymiselinten alueen hoidoissa, koska geeninsiirtoteho todettiin alhaiseksi. Lisäksi riski siirtogeenin kulkeutumisesta alkumunasoluihin havaittiin suhteellisen korkeaksi liposomikuljettimella.\n\nVäitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I. Virtanen -instituutti ISBN 978-951-27-1125-3. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml\n\nLisätietoja:\nAnniina Laurema\np. 040 7655 234\nlaurema@hytti.uku.fi\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
978-951-27-1125-3
Kieli:
eng
Sivumäärä:
79 s.
Tekijät:
Laurema Anniina(diss)
Tuotekoodi 020470
25,00 €