Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa. Näkökulmana mielenterveyden edistäminen., Kyo:n julkaisuja E 160

Honkanen Hilkka (TtL) 24.10.2008\nYhteiskuntatieteellinen tiedekunta\nHoitotiede\nPerheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa. Näkökulmana mielenterveyden edistäminen.\n\nVastaväittäjä: Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto\nKustos: Dosentti Merja Nikkonen, Kuopion yliopisto\nAika ja paikka: Perjantai 24.10.2008 klo 12, Canthian auditorio L2\n\nVäitöstiedote:\nNeuvoloilla on keskeinen rooli mielenterveyden edistämisessä\n\nMielenterveyttä rakennetaan koko elämän ajan, mutta perusta siihen luodaan lapsuudessa. On olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että lapsuuden kodin ja perheen olosuhteilla on merkitystä mielenterveyden kehittymiseen suotuisaan tai epäsuotuisaan suuntaan. Perheen olosuhteissa voi olla tekijöitä, jotka vaarantavat suotuisan mielenterveyden kehityksen. Neuvoloiden terveydenhoitajat tapaavat kaikki suomalaiset lasta odottavat ja lapsiperheet ja ovat avainasemassa tunnistamaan mielenterveyttä vaarantavia perheiden riskioloja, tukemaan perheitä ja järjestämään perheille lisätukea.\n\nTässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisiksi perheiden riskiolot määrittyivät terveydenhoitajien kuvaamina ja millaista toimintaa terveydenhoitajilla oli riskioloissa elävien perheiden kanssa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa neuvolatoiminnan kehittämiseksi. Yksi keskeinen kehittämishaaste liittyy neuvolapalvelujen kohdentamiseen niitä eniten tarvitseville perheille, mikä on lapsiperheiden terveyseroja kaventavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa.\nPerheiden riskioloissa korostuivat päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat\n\nSuurimpana huolena terveydenhoitajat toivat esille päihteiden käytön lisääntymisen lapsiperheissä. Myös vanhempien mielenterveysongelmat kuormittivat terveydenhoitajien työtä enenevästi. Työttömyyttä pidettiin riskiolosuhteena lapsiperheissä, sillä siihen liittyi usein myös muita riskioloja, esimerkiksi taloudellista ja koulutuksellista huono-osaisuutta ja mielenterveysongelmia. Riskioloiksi kuvattiin myös parisuhteen ristiriidat ja avioerojen seurauksena tapahtuneet perherakenteen muutokset. Terveydenhoitajat tiedostivat perheväkivaltaa olevan enemmän kuin heidän tietoonsa tuli. Perheiden riskiolosuhteeksi määriteltiin myös nykyisin yhä enemmän korostuva vanhempien jaksamattomuus, avuttomuus ja osaamattomuus toimia vanhempana.\nRiskiolosuhteiden tunnistaminen vaatii aikaa ja luottamuksellista yhteistyösuhdetta\n\nRiskiolosuhteiden epäsuotuisaa vaikutusta lapsen mielenterveyteen voidaan ehkäistä tunnistamalla perheen riskiolot riittävän varhain ja tukemalla perheen voimavaroja ja sitä kautta lasta suojaavia tekijöitä. Perheen voimavaroista tärkein on toimiva vanhemmuus, joka riskioloissakin suojaa epäsuotuisilta lapsuuden kokemuksilta. Tässä tutkimuksessa ilmeni, että terveydenhoitajilla on tahtoa ja osaamista tunnistaa perheiden riskioloja ja tukea vanhemmuutta, mutta liian suurista asiakasmääristä johtuva kiire heikentää huomiokykyä ja estää luottamuksellisen keskustelun syntymisen. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvolatyö edisti luottamuksellisen yhteistyösuhteen kehittymistä perheen kanssa.\nKotikäynneillä selviää perheen konkreettisen tuen tarve, mutta tukea ei ole saatavilla\n\nKotikäynti on tutkimusten mukaan vaikuttava työmuoto ja sen merkitys korostuu perheen vaikeuksien lisääntyessä. Myös tässä tutkimuksessa terveydenhoitajat kuvasivat paljon kotikäyntejä työmuotona. Niitä tehtiin yksin ja yhdessä sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Kotikäynneillä paljastui perheen todellinen tilanne ja konkreettisen tuen tarve. Viime vuosina perhetyöntekijästä on tullut tärkeä yhteistyökumppani. Hänen roolinsa perheen arjen tukijana on merkittävä, mutta huoli konkreettisen kotiavun puuttumisesta kuormittaa kohtuuttomasti terveydenhoitajien jokapäiväistä työtä.\n\nTerveydenhoitajat kuvasivat useassa perheessä olevan vanhemman uupumuksesta johtuvia arjen hallinnan ongelmia, mikä vaaransi lasten turvallisuuden ja tarpeisiin vastaamisen. Näissä perheissä olisi tarvittu entisaikaisia kodinhoitajia luomaan lapsen kehitykselle tärkeää säännöllistä ja turvallista arkea.\nAmmattilaisten tuen yhteensovittaminen ja perheiden kutsuminen osallisiksi moniammatillisiin työkäytäntöihin\n\nMoniammatillista yhteistyötä pidettiin tärkeänä riskioloissa elävien perheiden tukemisessa, mutta siinä tunnistettiin paljon kehittämistarpeita. Niistä tärkeimmät liittyivät eri ammattilaisten tarjoaman tuen yhteensovittamiseen ja perheiden kutsumiseen osalliseksi moniammatillisiin työkäytäntöihin. Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa oli kehittynyt parempaan suuntaan, mutta alueellista vaihtelua esiintyi. Lisääntynyt tieto vanhemman mielenterveysongelman heijastumisesta lapsen omaan mielenterveyteen tuotiin esiin haasteena tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä mielenterveysyksikön kanssa. Yhteistyössä voidaan parhaiten kehittää toimintaa, missä sekä aikuisten että lasten näkökulmat tulevat huomioitua.\nVoimavarojen panostaminen neuvolatyöhön kannattaa\n\nTyön kehittäminen vastaamaan sekä yhteiskunnallisiin haasteisiin että yksittäisten asiakasperheiden kasvaviin tarpeisiin vaatii työn uudelleen arviointia henkilöstövoimavarojen suhteen. Neuvolalla on mitä parhaimmat mahdollisuudet tehdä mielenterveyttä edistävää ja mielenterveysongelmia ehkäisevää työtä lapsiperheiden parissa. Työllä on myös kansantaloudellista merkitystä, sillä tehtyjen laskelmien mukaan kuukauden hoito lastenpsykiatrian osastolla maksaa yhtä paljon kuin kuuden lapsen neuvolapalvelut syntymästä kouluikään.\n\nVäitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, ISBN 978-951-27-0819-2. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml\n\nLisätietoja:\nTtL Hilkka Honkanen\nOulun seudun ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö\npuh. 050 302 6988\nhilkka.honkanen@oamk.fi\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
978-951-27-0819-2
Kieli:
fin
Sivumäärä:
285 s.
Tekijät:
Honkanen Hilkka(diss)
Tuotekoodi 020461
43,50 €