Hajauttaminen valtion ja kuntien välisissä suhteissa, Kyo:n julkaisuja E 153

Kaarakainen Minna (TtM) 30.5.2008\nYhteiskuntatieteellinen tiedekunta\nTerveyshallintotiede\nHajauttaminen valtion ja kuntien välisissä suhteissa\n1945 - 2015. Valtiollisesta järjestelmästä kohden kuntaverkostojen perusterveydenhuoltoa\n\nVastaväittäjä: Professori Markku Temmes, Helsingin yliopisto\nKustos: Professori Juha Kinnunen, Kuopion yliopisto\nAika ja paikka: Perjantai 30.5.2008 klo 12, Canthian auditorio L2\n\nVäitöstiedote:\n\nKuntien palvelurakenne suuntaa kohden verkostokuntia\n\nPienet kunnat tulevat katoamaan tulevaisuudessa. Kuntapäättäjät pitävät tätä kehitystä todennäköisenä. Aikaisemmin suunta kohti suurempia kuntia on ollut nähtävissä erityisesti palvelurakenneuudistuksen (PARAS) puitteissa.\nTulevaisuuden suunta kohden verkostokuntia\n\nSuomalainen kuntarakenne ja perusterveydenhuolto ovat eläneet mielenkiintoisen kehityspolun ja elävät parhaillaan suurta murroksen aikaa. Palvelurakenneuudistuksen tavoite on kohti entistä suurempia kuntia. Palveluiden järjestämiselle haetaan suurempaa väestöpohjaa. Teoreettisesti tätä kehitystä voidaan tarkastella hajauttamista koskevan tiedon valossa. Tässä terveyshallintotieteen alaan kuuluvassa tutkimuksessa selvitettiin valtion ja kuntien välisen hajauttamisen tilaa vuodesta 1945 vuoteen 2015.\n\nKuntapäättäjien näkemys vuonna 2015 on, että perusterveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu säilyy kunnilla. Kuntien koko suurenee kuntien yhdistymisten muodossa. Kunnallinen itsehallinto tulee säilymään. Kuntien ja palvelurakenteiden koon kasvua pidettiin sekä todennäköisenä että toivottavana tulevaisuuskuvana. Kuntien ostopalvelut muilta kunnilta ja yksityiseltä sekä kolmannelta sektorilta ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tulevaisuudessa nämä ostopalvelut tulevat kasvamaan entisestään. Kuntapäättäjien mielipiteet palveluiden järjestämisvastuusta erosivat hieman. Eroja ei selittänyt kuntien nykyinen koko, sijainti tai palveluiden nykyinen järjestämistapa.\nHallintohistoria paljastaa hajauttamisen taustaa\n\nTutkimuksen hajauttamisen käsitteen käsiteanalyyttinen osuus osoitti, että yksiselitteistä määritelmää hajauttamiselle ei ole olemassa. Käsitteen määrittelyyn ovat vaikuttaneet erityisesti kulttuurierot amerikkalaisessa ja eurooppalaisessa kirjallisuudessa, käsitteeseen liittyvä arvolatautuneisuus ja aika. Hajauttamisen käsitteen määrittelystä aiheutuvat väärinymmärrykset johtuvat melko pitkälle alueellisen ja toiminnallisen tason sekoittamisesta.\n\nSuomalaisten poliittisten ja lainsäädännöllisten asiakirjojen tarkastelu osoitti, että alueellisen tason roolin vahvistaminen vaikuttaa valtion ja kuntien välisiin suhteisiin sekä kuntien sisäisiin toimintoihin. Alueellinen taso keskittää valtion ja kuntien välistä suhdetta, mutta hajauttaa kuntien sisäistä toimintaa. Alueellinen kehittäminen on vienyt voimavaroja perusterveydenhuollon kehittämiseltä, erityisesti alueellisista keskuksista kaukana olevilta kunnilta. Tämä on hajauttanut kunnan sisäistä päätöksentekoa ja hallintoa sekä kuluttanut taloudellisia resursseja.\n\nTutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että hajauttaminen on kasvattanut julkista sektoria. Tämä on nähtävissä sekä kansainvälisessä että kansallisessa tarkastelussa. Tarkastelu osoitti, että toimivaltaa, hallintoa ja päätöksentekoa on hajautettu erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa toiminta on ollut kehittyvää ja kasvavaa. Kuntasektorilla tämä tarkoittaa väestömäärän lisääntymistä, jolloin palveluiden saatavuutta ja laatua on pyritty kehittämään hajauttamalla päätösvaltaa kuntiin. Väestömäärän vähentyminen on merkinnyt kunnille vähemmän verotuloja ja väestöjakauman vinoutumista. Tämä on vaikeuttanut palveluiden järjestämistä ja tästä järjestämisvastuusta selviytymistä. Apua on haettu kuntien välisestä yhteistyöstä. Kuitenkin kuntaliitokset ja uusien kuntien muodostaminen koetaan omasta kuntaidentiteetistä luopumiseksi. Saadut tulokset tukevat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) tarpeellisuutta sekä seutuyhteistyön kehittämistä.\nAineistot ja menetelmät\n\nTutkimuksen tavoite ja tulokset voidaan jakaa kahteen osioon. Aluksi tarkastelin hajauttamisen käsitteen muotoutumista ja ilmenemistä suomalaisissa poliittisissa ja lainsäädännöllisissä asiakirjoissa toisesta maailmansodasta tähän päivään. Tulevaisuutta tarkastelin selvittämällä kuntapäättäjien näkemyksiä hajauttamisen asteesta ja kunnan palveluiden järjestämisvastuusta vuonna 2015.\n\nTutkimuksessa oli kaksi aineistoa: 1) asiakirja-aineisto (n= 64), joka koostui asiakirjoista hajauttamisen ilmiöstä toisen maailman sodanjälkeisestä ajasta nykypäivään sekä poliittisista suunnitelmista ja lainsäädännöllisistä asiakirjoista; 2) delfimenetelmällä kerätty määrällinen aineisto, jonka tavoitteena oli selventää sitä, millaista hajauttaminen on tulevaisuudessa. Delfiaineisto kerättiin kokoamalla kuntapäättäjien (luottamushenkilöt ja viranhaltijat) näkemyksiä palveluiden järjestämisvastuun muuttumisesta vuoteen 2015 mennessä hallinnon hajauttamisen näkökulmasta kahdella kyselykierroksella (1. kierroksen n=70, 2. kierroksen n=71).\n\nVäitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. ISBN 978-951-27-0812-3. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml\n\nLisätietoja:\nTutkija Minna Kaarakainen\npuh. 017 16 2329, 050 527 3739\nminna.kaarakainen@uku.fi\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
978-951-27-0812-3
Kieli:
fin
Sivumäärä:
196 s.
Tekijät:
Kaarakainen Minna(diss)
Tuotekoodi 020404
33,00 €