Anti-inflammatory response in severe sepsis and septic shock (Anti-inflammatorinen tulehdusvaste vaikeassa sepsiksessä ja septisessä sokissa), Kyo:n julkaisuja D 429

Loisa Pekka (LL, erik.lääk.) 25.4.2008\nLääketieteellinen tiedekunta\nAnestesiologia ja tehohoito\nAnti-inflammatory response in severe sepsis and septic shock (Anti-inflammatorinen tulehdusvaste vaikeassa sepsiksessä ja septisessä sokissa)\n\nVastaväittäjä: Dosentti Ville Pettilä, Helsingin yliopisto\nKustos: Professori Esko Ruokonen, Kuopion yliopisto\nAika ja paikka: Perjantai 25.4.2008 klo 12, Päijät-Hämeen keskussairaalan luentosali\n\nVäitöstiedote:\n\nTulehdusreaktion voimakkuuden säätelyyn osallistuvat mekanismit vaikeassa sepsiksessä\n\nTämän väitöstutkimuksen perusteella elimistön omilla tulehdusreaktiota hillitsevillä mekanismeilla näyttää olevan merkittävä elimistöä suojaava rooli sepsikseen ja septiseen sokkiin liittyvän monielinvaurion taudinkulussa. Tutkimus tuotti myös lisää tietoa tiettyjen diagnostiikka- ja hoitomuotojen soveltuvuudesta sepsispotilaan hoitoon.\n\nSepsiksellä tarkoitetaan vakavaa, usein henkeä uhkaavaa yleisinfektiota, jonka vaikeimpiin tautimuotoihin liittyy lukuisia elinjärjestelmien toimintahäiriöitä. Sepsiksen pohjalta kehittyvä monielinvaurio on yksi nykyaikaisen tehohoidon keskeisimmistä haasteista, ja hoidon kehittymisestä huolimatta kuolleisuus sepsiksen yhteydessä kehittyvään monielinvaurioon on edelleen varsin suurta.\n\nVakavan yleisinfektion yhteydessä elimistössä käynnistyy yleistynyt tulehdusreaktio, jonka tehtävänä on ylläpitää immuunijärjestelmän tehokasta toimintaa. Tietyissä olosuhteissa tulehdusreaktio saattaa kuitenkin muodostua epätarkoituksellisen voimakkaaksi, ja pitkittyessään liiallisen voimakas tulehdusvaste voi johtaa elinjärjestelmien toiminnan heikkenemiseen sekä käynnistää tapahtumasarjat, jotka laukaisevat monielinvaurion kehittymisen.\n\nTämän proinflammatorisen tulehdusreaktion lisäksi sepsiksessä käynnistyy myös niin sanottu anti-inflammatorinen reaktio, jonka pääasiallisena tehtävänä on vaimentaa tulehdusprosessin voimakkuutta. Tämän vaimentavan tulehdusvasteen keskeisimmät tekijät ovat tulehdussolujen erittämät anti-inflammatoriset sytokiinit sekä lisämunuaisten kortisolituotannon lisääntyminen. Teoreettisesti tämä anti-inflammatorisen vasteen aktivaatio saattaa olla merkittävä elimistöä suojaava reaktio sepsiksessä. Toistaiseksi kuitenkaan anti-inflammatorisen tulehdusreaktion merkitystä ei ole täysin ymmärretty. Osassa tutkimuksista voimakas anti-inflammatorinen reaktio on selvästi ollut yhteydessä potilaiden lisääntyneeseen kuolleisuuteen, osassa tutkimuksista anti-inflammatorisen reaktion voimakkuudella ei ole voitu osoittaa olevan minkäänlaista merkitystä potilaiden taudinkulkuun, ja osassa tutkimuksista riittävän voimakas anti-inflammatorinen reaktio on näyttänyt selvästi estävän elinvaurioiden kehittymistä.\n\nTämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tulehdusreaktiota hillitsevien mekanismien merkitystä vaikeassa sepsiksessä ja septisessä sokissa. Tutkimuksen otettiin mukaan 173 kriittisesti sairasta tehohoitopotilasta. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osastoilla sekä Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan keskussairaaloiden teho-osastoilla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään etenkin kortisolierityksen merkitystä monielinvaurion taudinkulussa ja anti-inflammatorisen sytokiinierityksen merkitystä monielinvaurion patofysiologiassa. Lisäksi tutkittiin riittämättömän kortisolierityksen diagnostiikkaa septisessä sokissa sekä hydrokortisonihoidon toteuttamistavan vaikutuksia septisten sokkipotilaiden sokeriaineenvaihduntaan.\n\nTutkimuksessa todettiin, että nykyisillä diagnostisilla kriteereillä suhteellinen lisämunaisten toiminnanvajaus on verrattain yleinen ilmiö sepsispotilailla. Riittämätön kortisolituotanto todettiin 22 prosentilla vaikeaa sepsistä sairastavista potilaista. Septisessä sokissa suhteellinen lisämunuaisten vajaatoiminta oli todettavissa 40 prosentilla potilaista. Elimistön omilla tulehdusreaktiota hillitsevillä mekanismeilla näytti olevan merkittävä elimistöä suojaava rooli monielinvaurion taudinkulussa. Sekä riittämätön kortisolituotanto että suhteellisesti alentunut interleukiini-10-tuotanto näyttivät olevan yhteydessä vaikean monielinvaurion kehittymiseen sekä elinjärjestelmien hitaampaan toipumiseen. Vaikka riittävä kortisolieritys näytti olevan keskeinen elinjärjestelmien vajaatoiminnalta suojaava tekijä, niin etenkin septisessä sokissa lisämunuaisten toimintaan näytti liittyvän erittäin nopeasti tapahtuvia muutoksia, eikä yksittäinen ACTH-rasituskoe pystynyt tunnistamaan luotettavasti niitä potilaita, joilla kortisolieritys oli riittämätöntä. Tutkimuksen tulokset omalta osaltaan kyseenalaistavat kortikotropiinirasituskokeen soveltuvuuden sepsiksen yhteydessä todettavan lisämunuaisten vajaatoiminnan diagnostiikassa. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että jatkuvana infuusiona annettu hydrokortisonihoito mahdollisti helpommin tiukan verensokeritasojen kontrolloinnin septisessä sokissa perinteiseen kortisonin bolusannosteluun verrattuna.\n\nVäitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede (429), ISBN 978-951-27-1046-1. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi, tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml\n\nLisätietoja:\nOsastonylilääkäri Pekka Loisa\nPäijät-Hämeen keskussairaala, teho-osasto\np. 044 719 5050\npekka.loisa@phsotey.fi\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
978-951-27-0949-6
Kieli:
eng
Sivumäärä:
108 s.
Tekijät:
Loisa Pekka(diss)
Tuotekoodi 020399
22,00 €