Changes in adolescent’ cognitive and psychosocial functioning and self-image during psychiatric inpatient treatment (Nuorten kognitiivisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn sekä minäkuvan muutokset nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa), Kyo:n julkaisuja D 421

Hintikka Ulla (PsL) 17.11.2007\nLääketieteellinen tiedekunta\nKliininen psykologia\nChanges in adolescent’ cognitive and psychosocial functioning and self-image during psychiatric inpatient treatment (Nuorten kognitiivisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn sekä minäkuvan muutokset nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa)\n\nVastaväittäjä: Dosentti Päivi Rantanen, Tampereen yliopisto\nKustos: Professori Johannes Lehtonen, Kuopion yliopisto\nAika ja paikka: Lauantai 17.11.2007 klo 12, Tietoteknian auditorio\n\nVäitöskirjan tiivistelmä:\n\nNuorten kognitiivinen ja psykososiaalinen toipuminen nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa\n\nVäitöstyössä tutkittiin nuorisopsykiatriseen osastohoitoon tulevien nuorten kognitiivisia toimintoja, minäkuvaa, perhe- ja terapiasuhteita sekä niiden muutosta hoidon aikana. Tutkimuksessa käytettiin strukturoituja eli luotettavia, toistettavia mittausmenetelmiä. Aiempia tutkimuksia aiheesta on vain vähän.\n\nTutkimuksessa vertailtiin sukupuolten välisiä eroja masennusta potevilla ja käytöshäiriöisillä nuorilla sekä itsemurhaa yrittäneiden ja sellaisten nuorten välillä, jotka eivät ole yrittäneet itsemurhaa. Erityisesti tutkittiin potilaiden oiretasoista, kognitiivista ja psykososiaalista toipumista ja terapeuttisen yhteistyösuhteen merkitystä nuorisopsykiatrisen osastohoidon aikana.\n\nTutkimuskohteena oli 63 Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian suljetuille osastoille sijoitettua 13–18 -vuotiasta nuorta. Heistä 40 oli tyttöjä ja 23 poikia. Tutkimus oli osa Kuopion yliopiston psykiatrian klinikan kliinistä laatuprojektia.\n\nTyttöjä oli enemmän hoidossa kuin poikia. Tytöillä ilmeni enemmän depressiota ja käytöshäiriöitä, pojilla taas väkivaltaista ja tuhoavaa käyttäytymistä. Muisti- ja älyllinen suoritustaso oli pojilla alhaisempi kuin tytöillä. Oppiminen, välitön sekä looginen muisti ja havaintokyky, kielellinen ymmärtäminen sekä havainnon organisaatio ja prosessointinopeus oli pojilla alhaisempi kuin tytöillä. Tytöillä oli enemmän ikäisiään tovereita ja ristiriitaisemmat perhesuhteet kuin pojilla, joskin molemmilla sukupuolilla oli ongelmia perhesuhteissa. Älyllinen suoriutuminen oli näillä nuorilla sukupuolesta riippumatta psykososiaalisten ongelmien vuoksi heikentynyt muun muassa koulussa, päätöksenteossa ja loogisessa ajattelussa.\n\nKaikkien nuorten psykososiaalinen toimintakyky, älyllinen ongelmien ratkaisukyky sekä minäkuva paranivat osastohoidon aikana. Hyvä hoitosuhde ja useammat terapiakerrat edistivät hyvin kognitiivista toipumista.\n\nDepressiivisten nuorten minäkuva, erityisesti ruumiinkuva, sekä kanssakäyminen perheen kanssa paranivat osastohoidossa enemmän kuin käytöshäiriöisten nuorten. Molemmissa ryhmissä psykososiaalinen toimintakyky, ei-verbaalinen ja yleinen kognitiivinen toimintakyky sekä minäkuva ja ruumiinkuva paranivat merkittävästi.\n\nItsemurhaa yrittäneet sitoutuivat hoitoonsa yhtä kiinteästi kuin muut ei-psykoottiset nuoret. Myös heidän psykososiaalinen toimintakykynsä, kognitiivinen suoriutumisensa sekä minä- ja ruumiinkuvansa paranivat. Psykososiaaliseen toipumiseen liittyi erityisesti ruumiinkuvan merkitsevä paraneminen. Jos nuoren psykososiaalinen toimintakyky oli tulovaiheessa huomattavasti alentunut, paranemisen ennuste oli heikompi.\n\nTutkimus osoittaa, että tuloksellinen osastohoito edellyttää erityyppisten interventioiden, kuten säännöllisen yksilöllisen terapian, lääkehoidon, perheinterventioiden ja suunnitelmallisen kouluohjelman yhdistämistä. Tulosten perusteella suositellaan kehityspsykologista, tarpeenmukaista hoitomallia, joka ottaa hoidossa huomioon nuoruusiän kehitysvaiheet. Erityistä huomiota on kiinnitettävä terapiasuhteen ja perhesuhteiden hoitamiseen. Mitä paremmat nämä suhteet ovat hoidon alussa, sitä pienempi on lääkityksen tarve. Näillä nuorilla kuva perheestään on myös parempi hoidon päättyessä kuin nuorilla, joilla oli hoidon alussa huonot perhesuhteet.\n\nPotilaiden huolellinen arviointi on perusteltua luotettavia ja toistettavia menetelmiä tarkoituksenmukaisesti käyttäen. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän pitkäaikaisia seurantatutkimuksia sekä nuorisopsykiatrista osastohoitoa koskevia interventiotutkimuksia hoitosuhteen merkityksestä. Tarvitaan myös lisää strukturoituja menetelmiä soveltavia tutkimuksia.\nVäitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 421, ISBN 978-951-27-0941-0. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml\n\nLisätietoja:\nPsykologi, PsL Ulla Hintikka\nKuopion yliopistollinen sairaala, psykiatrian klinikka, nuorisopsykiatrian tutkimus- ja hoito-osasto\np. 050 595 4195\nsähköposti: ulla.hintikka@kuh.fi\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
978-951-27-0941-0
Kieli:
eng
Sivumäärä:
103 s.
Tekijät:
Hintikka Ulla(diss)
Tuotekoodi 020331
22,00 €