Teamwork in operating room nursing, Kyo:n julkaisuja E 123

Silén-Lipponen Marja 2.9.2005\nYhteiskuntatietellinen tiedekunta\nHoitotiede\nTeamwork in operating room nursing - conseptual perspective and Finnish, British and American nurses' and nursing students' experiences (Tiimityö leikkaushoitotyössä - käsitteellinen näkökulma ja suomalaisten, englantilaisten ja amerikkalaisten hoitajien ja hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia)\n\nVastaväittäjä: Professori Helena Leino-Kilpi, Turun yliopisto\nKustos: Professori Kerttu Tossavainen, Kuopion yliopisto\n\nVäitöskirjan tiivistelmä:\n\nAmmattitaitoinen leikkaustiimi turvallisen ja sujuvan hoidon perustana\n\nLeikkaushoitotyö on osa terveydenhuoltoa, jossa käytetään paljon taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja. Potilaalle leikkaus on dramaattinen ja pelottava, mutta myös helpotusta ja toivoa antava kokemus. Leikkaustiimin tulee pitää huolta, että potilasta hoidetaan turvallisesti ja ammattitaitoisesti ennen leikkausta, leikkauksen aikana ja sen jälkeen. Leikkaustiimejä tarvitaan myös kasvavien leikkausjonojen lyhentämiseksi, jotta potilaiden inhimillistä kärsimystä voidaan mahdollisimman tehokkaasti lievittää. Näin myös usein hyvin kivulias leikkausta edeltävä aika lyhenee.\n\nVirhetilanteet ovat mahdollisia tehokkuus- ja tulosvaatimusten kasvaessa, leikkausteknologian kehittyessä ja leikkauksien nopeutuessa. Taatakseen leikkauksen aikaisen turvallisuuden leikkaustiimin tulee jatkuvasti valvoa, että kaikki sujuu oikein. Tiimit, joissa kaikkien jäsenten suoritustaso on korkea, selviytyvät tehtävistään paremmin kuin tiimit, joissa suoritustaso on alhainen tai osaaminen epätasapainoista. Tiimeissä syntyy stressiä, kun ihmisten kyvyt ja työn vaatimukset eivät vastaa toisiaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että hoitajat kärsivät ristiriidoista yhteistyössä enemmän kuin lääkärit, naiset kärsivät stressistä enemmän kuin miehet ja stressi voimistuu ikääntymisen ja pitkien päivystysjaksojen johdosta. Suomessa tällaisia tutkimuksia ei ole tehty juuri lainkaan. Myöskään yleinen tietämys leikkaushoitotyöstä ei ole kovin selkeä, ja suljettujen ovien takana tapahtuva työskenteleminen on luonut jopa mystisiä käsityksiä. Leikkaushoitotyö ei siten ole aina houkutteleva työympäristö. Vaikka on arvioitu, että lähivuosina leikkaushoitajia on liian vähän, Suomessa tämän ongelman laajuutta ei ole vielä tiedostettu. Sen sijaan Englannissa ja Yhdysvalloissa on varauduttu leikkaushoitajien pulaan kiinnittämällä huomiota markkinointiin ja rekrytointiin.\n\nTämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tiimityötä leikkaushoitotyössä suomalaisten, englantilaisten ja amerikkalaisten hoitajien ja hoitotyön opiskelijoiden kokemusten kautta sekä tiimi-käsitteen ilmenemistä ja soveltuvuutta leikkaustoimintaan aikaisemman kirjallisuuden perusteella. Haastatteluissa ja kirjallisen aineiston keräämisessä käytettiin merkityksellisten tapahtumien menetelmää ja analysoinnissa kuvailevaa fenomenologista menetelmää ja laadullista sisällön analyysiä. Käsiteanalyysiä käytettiin tiimityöhön liittyvän aikaisemman kirjallisuuden analysoinnissa.\n\nTutkimuksesta ilmenee, että leikkauspotilaille haluttiin tarjota ammattitaitoinen ja sujuva hoito. Ammattitaitoiset tiimit olivat kyvykkäitä ja halukkaita yhteistyöhön hoidollisen osaamisen, persoonallisen taitavuuden sekä sosiaalisten ja teknisten taitojen osalta. Tiimin jäsenten kyky havaita sekä mahdollisia että ilmeisiä riskejä ja ohjata toisten tiimin jäsenten työskentelyä ylläpiti leikkauspotilaan turvallisuutta. Leikkaushoitotyön ääretön tarkkuuden, mutta myös joustavuuden vaatimus saattoi kuitenkin johtaa tilanteisiin, joissa kokeneenkaan henkilöstön voimavarat eivät riittäneet. Myös huoli tiimin jäsenten osaamattomuudesta, tiimien kokoonpanojen jatkuvat muutokset ja ennakoimaton tarve ylityöhön heikensivät tiimityötä. Kun henkilöstön teknistaidollinen tai sosiaalinen selviytyminen vei liiaksi voimavaroja, tiimin jäsenten oli vaikea kyseenalaistaa toimintaansa, havaita poikkeavuuksia tai virheitä ja korjata niitä.\n\nHyvä ohjaus ja hyväksyvä oppimisilmapiiri auttoivat opiskelijoita pääsemään tiimien jäseniksi. Nämä seikat saattoivat myös edesauttaa sitä, että opiskelijat halusivat valmistuttuaan työskennellä leikkausosastolla. Vain muutaman viikon mittainen harjoittelujakso, ohjaajan kielteinen tai ylisuojeleva asenne, teknisen toiminnan korostuminen ja virheiden kieltäminen tekivät leikkaustiimissä työskentelemisestä hankalaa.\n\nTässä tutkimuksessa ilmeni vain muutamia kulttuurieroja: tapa järjestää työvuorot ja ylityöt, asenne alemmin koulutettuun hoitohenkilöstöön ja tiimin jäsenten vaatimus raportoida kirjallisesti hoitoon liittyvistä laiminlyönneistä. Tulosten kulttuurinen yhdenmukaisuus mahdollistaa leikkaustiimien kansainvälisen kehittämisen ja eri maissa saatujen tulosten hyödyntämisen paikallisesti. Tiimityön käsitteelliseltä kannalta keskeisintä oli työn yhteinen päämäärä ja sen mukainen toiminta. Haasteena onkin ylläpitää ja kehittää eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä potilaan hyvän ja turvallisen leikkaushoidon takaamiseksi.\n\nLeikkaustiimien henkistä työilmapiiriä on tärkeä kehittää, jotta hoitajat haluavat jatkossakin työskennellä leikkausosastoilla. Tarvitaan myös lisää näyttöä siitä, miten tiimin kokoonpanojen toistuvat muutokset vaikuttavat erilaisten leikkausosastojen toimintaan, erityisesti potilaiden turvalliseen hoitoon. Tulee myös selvittää pienten leikkausyksiköiden taloudellista ja toiminnallista organisointia suhteessa ylityöhön. Kehitettäessä leikkaushoidon harjoittelujaksoja tulee pitää huolta siitä, että opiskelijat saavat riittävästi tietoa tiimityöstä oppitunneilla ennen harjoittelujakson alkua ja että harjoittelu ymmärretään oppimisen, ei työnteon näkökulmasta.\n\nKuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. ISBN 951-27-0362-9\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-27-0362-9
Kieli:
fin
Sivumäärä:
108 s.
Tekijät:
Silen-Lipponen Marja(diss)
Tuotekoodi 020090
25,00 €