Burnout and self-reported health among Finnish physicians, Kyo:n julkaisuja D 365

Töyry Saara 2.9.2005\nLääketieteellinen tiedekunta\nTyöterveyshuolto\nBurnout and Self-Reported Health among Finnish Physicians (Suomalaisten lääkärien työuupumus ja oma arvio terveydestään) \nVastaväittäjä: Professori Gustav Wickström, Turun yliopisto\nKustos: Professori Kaj Husman, Kuopion yliopisto \n\n\n--------------------------------------------------------------------------------\n\nVäitöskirjan tiivistelmä:\n\n\n\nLääkärien työuupumus, terveys ja tasapainottelu työn ja perheen välillä\nLääkärit eivät todennäköisesti olekaan niin terveitä kuin lääkärien vähäisistä sairauspoissaoloista ja vähäisestä terveyspalvelujen käytöstä voisi päätellä. Lääkärit hoitavat yleisesti omia sairauksiaan ja itselääkitys on yleistä. Naislääkärit tasapainottelevat työn ja perheen välillä enemmän kuin mieslääkärit ja tekevät tietoisia ”kompromisseja” joko työn tai perheen hyväksi tilanteissa, joissa näiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Työuupumus on myös lääkäreillä merkittävä työterveysongelma, vaikka kokonaisuutena lääkäreillä oli vähemmän työuupumusta kuin työikäisellä väestöllä yleensä vuonna 1997. Työuupumuksen esiintyvyydessä oli kuitenkin huomattavaa vaihtelua lääkärikunnan sisällä.\n\nTyöterveyslaitos ja Lääkäriliitto tekivät laajan kyselytutkimuksen lääkärien työoloista ja terveydestä loppuvuodesta 1997. Vastausprosentti oli hyvä (74 %) ja aineisto edusti hyvin Suomen työikäisiä lääkäreitä. Kyselyyn vastasi 3313 lääkäriä. Vaikka tutkimusaineisto kerättiin yli 7 vuotta sitten, tulokset antavat edelleen arvokasta taustatietoa lääkärien työolojen ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. \n\nLääkärit terveyspalvelujen alikäyttäjiä\nLääkärit ilmoittivat itsellään olevan monia sairauksia yhtä usein tai jopa useammin kuin työssä käyvä väestö yleensä. Sairauksien vaikeusastetta ei kyselyssä tarkemmin määritelty. Useammin ilmoitettuja sairauksia olivat selkäsairaus, ruoansulatuselimistön sairaus, pitkäaikainen ihottuma, mielenterveyden häiriö ja mieslääkäreillä myös astma. Kuitenkin lääkärit olivat olleet toisen lääkärin hoidossa huomattavasti harvemmin kuin muu väestö – hoitaen sairauksiaan itse – ja he olivat olleet myös vähemmän sairauslomilla.\n\nTyöuupumus myös lääkäreillä merkittävä työterveysongelma\nTyöuupumuksen mittaamiseen käytettiin 22 kysymyksestä koostuvaa Maslachin menetelmää. Kaikista naislääkäreistä 50.5 % ja mieslääkäreistä 44 % koki vähintään lievää työuupumusta (laaja-alaista työuupumusoireistoa keskimäärin muutaman kerran kuukaudessa). Vakavasti työuupuneita, eli työuupumusoireita keskimäärin muutaman kerran viikossa tai päivittäin, oli kaikista naislääkäreistä 2 % ja mieslääkäreistä 3 %.\n\nTyöuupumus oli nuoremmilla lääkäreillä yleisempää kuin iäkkäämmillä, päinvastoin kuin suomalaisessa työikäisessä väestössä yleensä. Nuorten lääkärien (alle 6 vuotta valmistumisesta) työuupumukseen olivat yhteydessä riittämättömiksi koetut työvalmiudet, huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, liian vähäiset konsultaatiomahdollisuudet omassa työyksikössä, liian suureksi koettu työsidonnaisuus, tyytymättömyys ammatinvalintaan, pelko valituksen, kanteen tai syytteen kohteeksi joutumisesta ja fyysisen väkivallan tai uhkailun pelko. \n\nToimipaikan mukaan tarkasteltuna työuupumus oli yleisintä terveyskeskuksissa. Vähintään lievästi työuupuneita oli 53 % terveyskeskuslääkäreistä. Harvinaisinta työuupumus oli päätoimisilla yksityislääkäreillä (24 %) tai päätoimisesti tutkimus- tai opetustyötä tekevillä (36 %). Erikoislääkäreistä työuupumus oli yleisintä radiologeilla (68 %) ja psykiatreilla (55 %) ja harvinaisinta silmälääkäreillä (23 %) ja lastenlääkäreillä (32 %). Tutkimuksessa käytetty työuupumusmittari on kuitenkin suunniteltu ihmissuhdetöitä tekeviä varten, joten on mahdollista, että se ei sovellu kaikille erikoisaloille yhtä hyvin (esim. radiologiassa vähemmän suoria potilaskontakteja kuin useimmilla muilla erikoisaloilla).\n\nNaislääkärien tasapainottelu työn ja perheen välillä\nSuomalainen lääkärikunta on viime vuosikymmeninä voimakkaasti naisvaltaistunut. Naislääkärit olivat merkitsevästi useammin kuin mieslääkärit tehneet tietoisia ”kompromisseja” joko työn tai perheen hyväksi tilanteissa, joissa näiden yhteensovittaminen oli tuntunut vaikealta mm. rajoittaneet haluamaansa lasten lukumäärää työhön tai työssä käyntiin liittyvistä syistä, lykänneet lasten hankkimista työhön liittyvistä syistä, luopuneet työpaikasta aviopuolison työn edellyttämän paikkakunnalta muuton vuoksi, luopuneet lisä-, jatko- tai täydennyskoulutusmahdollisuuksista perheen vuoksi tai työskennelleet vain osa-aikaisesti perheen vuoksi. Työuupumusoireita ilmeni kuitenkin niillä lääkäreillä, joilla oli lapsia, merkittävästi vähemmän kuin heidän lapsettomilla kollegoillaan – sekä miehillä että naisilla.\n\nJohtopäätökset\nLääkärien terveyspalvelut eivät ole toteutuneet samalla tavoin kuin muilla ammattiryhmillä. Lääkäreille suunnattavien terveyspalvelujen kehittämistä tulee edelleen jatkaa, ja mm. työterveyspalveluihin on syytä löytää lääkäreille sopivia muotoja.\n\nTyöuupumuksen esiintyvyyden huomattava vaihtelu lääkärikunnan sisällä kuvaa työuupumuksen taustatekijöiden työperäisyyttä. Tässä väitöskirjatyössä nousi esille monia tärkeitä asioita, jotka olivat yhteydessä mm. nuorten lääkärien työssä jaksamiseen. Nämä ovat tekijöitä, joihin työpaikoilla tulisi kiinnittää erityisesti huomiota, jotta lääkärit jaksaisivat työssään erityisesti julkisella sektorilla nykyistä paremmin.\n\nAmmattikunnan naisvaltaistuminen on huomioitava suomalaista terveydenhuoltoa kehitettäessä. Vuonna 2004 työssä olevista lääkäreistä jo yli puolet oli naisia (53 %) ja alle 30-vuotiaista 67 %. Kun lääkärikunta edelleen naisvaltaistuu, mahdollisuus työ- ja perheasioiden yhteensovittamiseen tulee vielä entistä tärkeämmäksi myös lääkärien kohdalla.\n\n\n--------------------------------------------------------------------------------\nKuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-27-0385-8 \n--------------------------------------------------------------------------------\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi \n

ISBN-10:
951-27-0385-8
Kieli:
eng
Sivumäärä:
102 s.
Tekijät:
Töyry Saara (diss.)
Tuotekoodi 020051
20,00 €