Autonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä - Nais- ja mieshoitajien arviointia ja vertailua päätöksenteosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä, Kyo:n julkaisuja E 117

Hintsala Arjaterttu 8.4.2005\nYhteiskuntatieteellinen tiedekunta\nHoitotiede\nAutonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä – Nais- ja mieshoitajien arviointia ja vertailua päätöksenteosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä\n\nVastaväittäjä: Professori Päivi Åstedt-Kurki, Tampereen yliopisto\nKustos: Professori Katri Vehviläinen-Julkunen, Kuopion yliopisto\n\nVäitöskirjan tiivistelmä:\n\nTutkimuksella haettiin vastausta siihen, millaiseksi hoitajat arvioivat päätöksenteon, ammatillisen pätevyyden, hoitotyön tärkeyden ja johtamisen hoitotyössä ja miten naisten ja miesten arviot erosivat toisistaan. Uutta tutkimuksellista tietoa saatiin myös selvittämällä työelämässä olevien hoitajien ammatin vaihtamista ennakoivia tekijöitä. Tutkimusaineisto koottiin kyselyllä maalis- huhtikuussa 2003 Sairaanhoitajaliiton jäsenistöstä (naiset ja miehet) poimitulla satunnaisotannalla. Kyselyyn osallistui 715 vastaajaa eri puolelta Suomea. Aineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin.\n\nKolmasosa tutkimukseen vastanneista naisista ja melkein puolet miehistä oli harkinnut ammatin vaihtamista kokonaan muulle alalle kyselyä edeltäneen kahden vuoden aikana. Ammatinvaihtoa harkinneilla hoitajilla autonomiaprofiili oli alhainen. Keskeistä ammatinvaihdon harkinnassa oli työn tärkeäksi kokeminen, johtaminen, ikä, itsenäisyys työssä, työn innostus, koulutuksen arvostus, ammattitaidon päivitys, työsuhteen määräaikaisuus ja uralla eteneminen. Nais- ja mieshoitajien arviointien välillä oli merkitseviä eroja päätöksenteossa, hoitotyön tärkeäksi kokemisessa ja ammatillisessa pätevyydessä. Naisvastaajille päätöksenteko merkitsi oikeudenmukaisuutta ja vastuuta potilastyössä sekä päätöksentekovaltaa työyhteisössä. Sen sijaan miesten vastauksissa korostuivat itsenäisyys päätöksenteossa potilaita hoidettaessa sekä työyhteisössä vaikuttamisessa. Joka kolmas hoitaja arvioi olevansa riippuvainen muusta hoitohenkilöstöstä tehdessään päätöksiä. Hoitajien riippumattomuus ja itsenäisyys lisääntyivät iän ja työkokemuksen myötä.\n\nHoitotyön tärkeyttä arvioitaessa naispuolisten hoitajien vastauksissa nousi esille potilaalta saatu palkitseva palaute sekä työyhteisön tasa-arvoisuus. Miehet puolestaan kokivat työssään sekä sukupuoleen että ikään liittyvää epätasa-arvoisuutta. Hoitajat olivat tyytymättömiä palkkaansa ja toivoivat palkkauksen pikaista korjaamista koulutusta ja työn vaativuutta vastaavalle tasolle.\n\nNais- ja mieshoitajien ammatillista pätevyyttä koskevat arvioinnit olivat toisistaan poikkeavia. Naiset arvostivat miehiä enemmän koulutusta sekä aktiivista tiedonhankintaa alan ammattilehdistä ja tutkimusraporteista. Mieshoitajat puolestaan suhtautuivat koulutukseensa naisia kriittisemmin ja kokivat naisia useammin olevansa ammatillisesti pätemättömämpiä tehtäväänsä mutta kuitenkin suunnittelivat naisia useammin jatko-opintojen suorittamista. Kaikista vastanneista yli puolet tunsi työssään uupumusta. Hoitajien mielestä heiltä puuttui autonomia päättää omasta työmäärästään. Lisäksi vastaajat arvioivat kriittisesti johtamistapaa ja olivat pettyneitä palautteen ja palkitsemisen puutteeseen sekä mahdollisuuksiinsa uralla etenemiseen.\n\nJohtopäätöksenä on, että naishoitajien autonomiaprofiili on epäselvempi ja hajautuneempi kuin miesten. Mieshoitajilla tulos on selkeämpi ja kuvaa enemmän hoitotyön autonomiaa. Miehet ovat itsenäisempiä, lähempänä hallintoa ja heidän toimintaansa ohjaa urasuuntautuneisuus. Naisille puolestaan hoitotyö näyttäisi olevan elämäntapatehtävä. Epämääräinen ja vähäinen autonomia hoitotyössä heikentää työtyytyväisyyttä ja saattaa johtaa ammatin vaihtamisen harkintaan.\n\nHoitotyön autonomiaa on tutkittu Suomessa vähän. Aikaisemmissa hoitohenkilöstöä koskevissa tutkimuksissa miesosallistujien määrä on ollut niin pieni, että tilastolliset vertailut eivät ole olleet mahdollisia. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota organisaatioiden tilaan, kuten käytännön johtamiseen ja autonomiaa vahvistavaan toimintaan. Autonomian johtamisella on keskeinen merkitys vetovoimaista organisaatiota luotaessa. Tuloksia voidaan käyttää uudistettaessa hoitoalan koulutusta molempia sukupuolia kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. Jatkossa tarvitaan yksityiskohtaisempaa tutkimusta erityisesti niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat miesten hakeutumiseen ja sitoutumiseen sosiaali- ja terveydenhuollon alalle.\n\nKuopion yliopiston julkaisuja E Yhteiskuntatieteet. ISBN 951-781-956-0\n\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-781-956-0
Kieli:
fin
Sivumäärä:
199 s.
Tekijät:
Hintsala Arjaterttu(diss)
Tuotekoodi 020008
30,00 €