Periprosthetic femoral bone loss and bone turnover after primary total hip arthroplasty

Venesmaa Petri 18.9.2004\nLääketieteellinen tiedekunta\nKirurgia\nPeriprosthetic femoral bone loss and bone turnover after primary total hip arthroplasty (Lonkkaproteesin viereinen luukato ja luun aineenvaihdunta reisiluussa tekonivelleikkauksen jälkeen)\nVastaväittäjä: professori Seppo Santavirta, Helsingin yliopisto\nKustos: professori Heikki Kröger, Kuopion yliopistollinen sairaala Väitöskirjan tiivistelmä:\n\nLonkan tekonivelleikkaus on vakiintunut ja yleinen menetelmä hoitaa lonkkanivelen nivelrikkoa. Tekonivelen laittaminen potilaalle aiheuttaa paikallisia luumuutoksia, jotka ovat olleet tutkimuksen kohteena pitkään ortopedian alalla. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa aloitettiin PERIPROT seurantatutkimus vuonna 1993 lonkkaproteesien aiheuttamien paikallisten luumuutosten selvittämiseksi. Tutkimusmenetelminä käytettiin osteoporoositutkimuksessakin käytettävää kaksienergiaista röntgenabsorptiometriaa eli DXA-tutkimusta sekä yksifotoniemissiotomografiaa (SPET). Tutkimukseen on osallistunut yhteensä 76 tekonivelpotilasta.\n\nEnsimmäisessä osatyössä selvitettiin proteesin viereisen luukadon määrää aseptisesti irronneen proteesin vieressä (n=19). Toisessa ja kolmannessa osatyössä tutkittiin luukadon määrää primaarin ei-komplisoituneen tekonivelleikkauksen jälkeen sekä ei-sementtikiinnitteisellä (n=22) että sementtikiinnitteisellä (n=17) proteesilla seuraten potilaita kolmesta viiteen vuotta. Neljännessä osatyössä selvitettiin satunnaistetulla plasebokontrolloidulla tutkimusasetelmalla luun haurastumista estävän lääkehoidon, alendronaatin, vaikutusta proteesin viereiseen luukatoon tekonivelleikkauksen jälkeen ½ vuoden seurannassa (n=13). Viidennessä osatyössä tutkittiin proteesin viereisen luun aineenvaihdunnan palautumista kolmen vuoden seurannassa (n=18). Lisäksi tutkittiin luun aineenvaihdunnan merkkiaineita verestä.\n\nTutkimuksessa todettiin, että aseptisesti irronneen proteesin vieressä on havaittavissa merkittävä luukato verrattuna reisiluussa kiinni olevaan proteesiin. Onnistuneen lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen proteesin viereinen luukato on voimakkainta proteesin ympärillä kolmen ensimmäisen kuukauden aikana (3.4% - 17.9%). Reisiluun yläosassa tämä luunmenetys jatkuu aina vuoteen asti (22.9% - 24.5%). Sen jälkeen proteesin viereinen luukato on vähäistä (muutamia prosentteja) viiden vuoden seurannassa. Leikkausta edeltävä luun tiheys ja sukupuoli vaikuttivat leikkauksen jälkeiseen luukatoon siten, että alun perin todettu huono luun laatu ennustaa nopeampaa proteesin viereistä luun menetystä. Potilailla, jotka saivat alendronaattia ½ vuoden ajan, oli havaittavissa huomattavasti vähäisempi luukato proteesin viereisessä reisiluussa. SPET-tutkimuksessa proteesin viereisessä luussa todettiin luun aineenvaihdunnan muutoksia vuosien ajan onnistuneen proteesileikkauksen jälkeen, eikä proteesin viereisen luun aineenvaihdunta palautunut samalle tasolle leikkaamattomaan lonkkaniveleen verrattaessa.\n\nYhteenvetona tutkimuksesta voidaan todeta, että proteesin viereinen luukato on varsin samanlainen sekä sementittömän että sementillisen tekonivelleikkauksen jälkeen ja se johtuu proteesien aiheuttamasta kuormituskatoilmiöstä. Reisiluun yläosaan painottuva, ensimmäisen vuoden aikana ilmenevä, luukato voidaan katsoa leikkaukseen liittyväksi normaali-ilmiöksi suurimmalla osalla potilaista. Akuuttia leikkauksen jälkeistä luukatoa voidaan hillitä alendronaatilla. Proteesin viereisessä luussa voidaan todeta luun aineenvaihdunnan muutoksia vuosien ajan leikkauksesta. Nyt julkaistu tutkimus antaa arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää apuna tekonivelten kehittämisessä ja arvioitaessa tekonivelten kiinnipysymistä.\nKuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-781-458-5\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-781-458-5
Kieli:
eng
Sivumäärä:
81 s.
Tekijät:
Venesmaa Petri(diss)
Tuotekoodi 019918
20,00 €