Acute respiratory health effects of particulate matter

Penttinen Pasi 16.6.2004\nLääketieteellinen tiedekunta\nEpidemiologia\nAcute respiratory health effects of particulate matter. Effects of size, composition and sources (Hiukkasten lyhytaikaiset hengityselinvaikutukset. Koon, koostumuksen ja lähteiden merkitys.)\nVastaväittäjä: Dr Annette Peters, GSF-National Research Center for Environment and Health, Saksa\nKustos: professori Juha Pekkanen, Kansanterveyslaitos, Kuopio Väitöskirjan tiivistelmä:\n\nUlkoilman hiukkaset ovat yhteydessä heikentyneeseen keuhkojen toimintakykyyn, hengitystieoireiden lisääntymiseen, sairaalahoitojen lisääntymiseen sekä sydän- ja hengitystiekuolleisuuden lisääntymiseen. Hiukkasten koon ja koostumuksen merkityksestä terveysoireille tiedetään kuitenkin vain vähän. Näillä kysymyksillä on erityistä merkitystä Suomen olosuhteissa, jossa hiukkasten massamittauksiin vaikuttaa voimakkaasti maaperästä lähtöisin oleva hiukkasaines kevät- ja syyspölyepisodien aikana.\n\nTässä tutkimuksessa selvitettiin ulkoilman hiukkasten ja kaasuperäisten epäpuhtauksien vaikutusta hengityselinterveydelle Helsingissä aikasarja-analyysien avulla. Paneelitutkimuksessa seurattiin 57 aikuisastmaatikkoa päivittäisen oire- ja lääkityspäiväkirjan sekä keuhkojen toimintakykyä mittaavien kokeiden avulla. Hiukkasten, erityisesti pienhiukkasten lukumäärän, mutta ei massan (PM10,PM10-2.5,PM2.5,PM1) todettiin olevan käänteisessä yhteydessä keuhkojen toimintakykyyn. Ultrapienten hiukkasten vaikutusta ei voitu tyydyttävästi erottaa kaasumaisten, liikenneperäisten hiukkasten vaikutuksesta.\n\nSamalla paneelitutkimuksella arvioitiin keuhkojen toimintakyvyn ja lähdespesifisen pienhiukkasaineksen (PM2.5) ja pienhiukkasten kemiallisen koostumuksen yhteyttä. Liikenneperäinen ja kaukokulkeutunut pienhiukkasten pitoisuus oli johdonmukaisesti yhteydessä päivittäisen PEFin vaihteluun. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu öljyn poltosta, merisuolasta ja maaperästä lähtöisin olevalla pienhiukkasaineksella.\n\nTutkimuksessa selvitettiin myös ulkoilman epäpuhtauksien ja päivittäisen kokonais- ja tautikohtaisen kuolleisuuden yhteyttä Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueella vuosina 1988 - 1996. Pienhiukkaspitoisuuksien arvioimiseksi kehitettiin optinen mustuuden mittausmenetelmä arkistoituja TSP-filttereitä varten. Kesäisin otsonin päivittäispitoisuudet olivat yhteydessä kokonais- ja hengityselinkuolleisuuteen. PM10 oli johdonmukaisesti yhteydessä hengityselinkuolleisuuteen. TSP:n mustuus oli yhteydessä kuolleisuuteen yhden päivän viiveellä, TSP:n massan huomioimisen jälkeen.\n\nAltistumista pienhiukkasille ja ultrapienille hiukkasille ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kansanterveydellisesti perusteltuja väestön laajan altistumisen vuoksi. Ilmanlaadun ohjearvojen asettamisessa Suomessa tulisi myös ottaa huomioon maaperähiukkasten voimakas vaikutus hiukkasmassan (PM10 ja PM2.5) mittauksiin.\nKuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-781-452-6\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-781-452-6
Kieli:
eng
Sivumäärä:
133 s.
Tekijät:
Penttinen Pasi(diss)
Tuotekoodi 019895
20,00 €