Microbial exposure in remediation work

Rautiala Sirpa 14.5.2004\nLuonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden tiedekunta\nYmpäristötieteet\nMicrobial exposure in remediation work\n(Mikrobialtistuminen rakennusten korjaustyössä)\nVastaväittäjä: Dosentti Auli Rantio-Lehtimäki, Turun yliopisto\nKustos: dosentti Aino Nevalainen, Kansanterveyslaitos, Kuopio Väitöskirjan tiivistelmä:\n\nRakennusten korjaustöiden aikaisesta mikrobialtistumisesta tehty väitöskirjatutkimus osoitti, että ilman home- ja bakteeripitoisuudet nousevat huomattavasti rakennusten purku- ja korjaustöiden aikana. Pitoisuudet nousevat tasolle, josta voi olla terveyshaittaa ihmisille. Tämän vuoksi vaurioituneiden rakenteiden purkamisen aikaista mikrobialtistumista tulisi vähentää esimerkiksi asbestipurkamisen kaltaisilla suojautumismenetelmillä. Lisäksi purku- ja korjaustyötä tekevien olisi syytä käyttää henkilökohtaisia hengityksensuojaimia, suojakäsineitä ja suojapukuja.\n\nRakennusten kosteusvauriot ovat Suomessa ja muualla maailmassa yleisiä. Eräiden arvioiden mukaan kosteusvaurioita esiintyy 45 - 80 prosentissa suomalaisista rakennuksista. Jos kosteusvaurio jää havaitsematta tai sen korjaus viivästyy, kosteusvaurio voi johtaa mikrobikasvuun.\n\nKorjaustöiden aikana mikrobit ja niiden itiöt vapautuvat ilmaan ja voivat aiheuttaa ihmisille terveyshaittoja. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa rakennusten purku- ja korjaustöiden aikaisista mikrobialtistumista. Lisäksi selvitettiin kolmen yleisesti käytetyn pölyntorjuntamenetelmän soveltuvuutta mikrobialtistumisen vähentämiseen purkutöiden aikana.\n\nIlman home- ja bakteeripitoisuudet nousivat huomattavasti mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana. Pitoisuuden olivat keskimäärin 10-100-kertaisia ennen korjaustöitä vallinneeseen tasoon verrattuna. Mikrobipitoisuudet olivat suurimpia purkutyön sekä sitä seuranneen rakennusjätteen siivouksen aikana, mutta varsin suuria mikrobimääriä vapautui ilmaan myös korjausrakentamisen aikana. Mikrobipitoisuudet nousivat myös ei vaurioituneiden rakenteiden korjaustyön aikana, mutta vähemmän kuin mikrobivaurioituneiden rakenteiden korjaamisessa.\n\nRakennusten purkutyön aikana ilmaan vapautui myös atyyppisiä mykobakteereja. Suurin osa väitöskirjassa eristetyistä mykobakteereista oli hitaasti kasvavia lajeja, joita ei ole aikaisemmin määritetty sisäilmasta. Mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkamisen aikana ilmassa todettiin mm. Mycobacterium avium, Mycobacterium scrofulaceum ja Mycobacterium fortuitum-lajeja, jotka voivat aiheuttaa ihmisille infektioita.\n\nBakteeri- ja homepitoisuudet nousivat rakenteiden purku- ja korjaustyön aikana myös ympäröivissä tiloissa, jos niitä ei suojattu. Pitoisuudet olivat sekä vaurio- että vertailurakennuksissa keskimäärin 10-kertaisia ennen korjaustyötä vallinneeseen tasoon verrattuna.\n\nVäitöskirjan tulosten perusteella mikrobien leviäminen työpisteestä muihin tiloihin voitiin estää tehokkaasti eristämällä työtila muoveilla ja alipaineistamalla tila. Mikrobipitoisuudet nousivat kuitenkin työpisteessä suuriksi. Asbestipurkamisen kohdepoistomenetelmää käyttämällä mikrobipitoisuudet nousivat vain hieman työpisteessä ja myös mikrobien leviäminen työpisteen ulkopuolelle voitiin estää varsin tehokkaasti. Työtilan eristämistä ja alipaineistavaa kohdepoistolaitetta käytettäessä työtilan mikrobipitoisuudet jäivät puolestaan kymmenesosiin niistä pitoisuuksista, jotka havaittiin ilman kohdepoistolaitetta suoritetuissa purkamisissa. Kohdepoistolaitteilla voitiin myös estää mikrobien leviäminen ympäröiviin tiloihin.\nKuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet ISBN 951-781-309-0.\n951-27-0004-2 (PDF)\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-781-309-0
Kieli:
eng
Sivumäärä:
74 s.
Tekijät:
Rautiala Sirpa(diss)
Tuotekoodi 019862
20,00 €