Dermal exposure assessment of chemicals

Mäkinen Milja 19.12.2003\nLuonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta\nYmpäristötieteet\nDermal Exposure Assessment of Chemicals – an Essential Part of Total Exposure Assessment at Workplaces (Ihoaltistumisen arviointi – tärkeä osa kokonaiskemikaalialtistumisen arviointia työpaikoilla)\nVastaväittäjä: Professori Matti Jantunen, Kansanterveyslaitos\nKustos: Professori Juhani Kangas, Kuopion aluetyöterveyslaitos Väitöskirjan tiivistelmä:\nTyöympäristön kemikaalit ja iho\n\nPerinteisesti työperäistä kemikaalialtistumista on arvioitu mittaamalla hengitysilman epäpuhtauspitoisuutta. Varsin monet kemikaalit kuitenkin voivat imeytyä haitallisessa määrin myös ihon läpi elimistöön tai aiheuttaa paikallisia vaikutuksia ihoon. Ihon läpi imeytyviä kemikaaleja ovat mm. torjunta-aineet, glykoliyhdisteet, fenolit, liuotinaineet ja PAH-yhdisteet. Aiemmin ihoaltistumista on lähinnä havainnoitu silmämääräisesti. Useat säännökset EU-tasolla ja Suomessa edellyttävät ihoaltistumisen tarkempaa huomioimista osana kokonaisaltistumisen arviointia työpaikoilla, työterveyshuolloissa ja viranomaistoiminnassa. Lisäksi uusi EU:n kemikaalilainsäädäntö REACH tuo uusia vaatimuksia mm. kemikaalien valmistajille ja maahantuojille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on toistaiseksi ollut varsin vähän menetelmiä. Tässä tutkimuksessa arvioitiin työhygieenisiä ihoaltistumisen mittaus- ja mallinnusmenetelmiä ja pyrittiin kehittämään niitä eteenpäin.\n\nIhoaltistumista tutkittiin vaneritehtaalla, maalitehtaalla, metallien pintakäsittelyssä, ruostumattoman ja haponkestävän teräksen hionnassa ja torjunta-ainetyössä kasvihuoneissa erilaisilla työhygieenisillä mittausmenetelmillä. Näitä menetelmiä ovat mm. lappumenetelmä (10 cm x 10 cm kokoisia lappuja kiinnitetään työntekijän vaatteisiin tai niiden alle), haalarimenetelmä (kokonainen vaate pilkotaan ja analysoidaan), käsienpesumenetelmä ja käsinemenetelmä (epäpuhtaus määritetään käsienpesuliuoksesta tai analysoidaan käytetyt käsineet). Menetelmien hyviä puolia ja heikkouksia arvioitiin ja samalla pyrittiin päättelemään, mitä prosessiin, työpaikkaan tai työntekijän käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä voitaisiin käyttää altistumisen arvioinnin apuna. Etenkin tällaisia ns. determinantteja tarvittaisiin mallintamisen pohjaksi.\nMittausmenetelmissä paljon kehitettävää\n\nNykyiset ihoaltistumisen mittausmenetelmät ovat useimmiten kömpelöitä ja työläitä, eikä niiden antamien tulosten avulla ole helppo arvioida työntekijän terveysriskiä. Niiden kuitenkin havaittiin soveltuvan seulomaan työpaikalta pahiten altistavat työtehtävät tai altistuvat työntekijät. Lisäksi tämäntyyppisten mittausten avulla voitiin havaita, miten altistuminen jakaantuu eri kehon osien kesken. Hämmästyttävän usein tätäkään ei voi pelkästään katselemalla huomata. Jakaantumistietoa voidaan käyttää henkilökohtaisen suojautumisen ja altistumisen teknisen torjunnan suunnitteluun. Altistumisen vähentämisen tulisi olla kaiken työhygieenisen toiminnan lähtökohta.\nMallit välttämättömiä\n\nMalleja luotaessa erilaiset työtehtävät jaettiin ryhmiin, joissa altistumisen arvioitiin olevan samantyyppistä. Ryhmäjakoa testattiin myös mittaamalla. Altistumiseen vaikuttavien selkeiden tekijöiden löytyminen osoittautui vaikeaksi. Työntekijöiden välinen vaihtelu oli suurta, vaikka erot mm. suojainten käytössä olisi huomioitu. Altistuminen oli myös erilaista eri prosesseissa, vaikka havainnoiden arvioituna se olisi näyttänyt samantyyppiseltä. Tutkimus kuului laajaan eurooppalaiseen tutkimushankkeeseen, ja myös eri maiden välillä oli eroja. Työtehtäväryhmittelyyn perustuvassa mallintamisessa on vielä paljon tarkennettavaa, jotta se toimisi luotettavasti altistumisenarvioinnin tukena. Kemikaaliviranomaiset ja tulevaisuudessa myös teollisuus kuitenkin tarvitsevat pikaisesti tällaisia malleja, jotta erilaiset kemikaalit voitaisiin asianmukaisesti arvioida. Jo nykyään maatalouden torjunta-aineiden ja biosidivalmisteiden myyntilupakäsittelyssä käytetään erilaisia altistumismalleja, mutta niissäkin havaittiin paljon kehitettävää.\nMitä työpaikoilla voidaan tehdä ihoaltistumisen vähentämiseksi?\n\nJotta ihon kautta tapahtuva altistuminen saataisiin mahdollisimman alhaiseksi, työpaikoilla on syytä panostaa yleiseen siisteyteen ja säännölliseen pintojen ja käsiteltävien työkalujen puhdistukseen. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen on tärkeää. Yksi merkittävä altistumisreittihän on epäpuhtauksien joutuminen likaisista käsistä suuhun, vaikkapa ruokatunnilla. Suojainten, esim. suojakäsineiden on oltava jokaiselle sopivia, kyseistä kemikaalia ja mekaanista rasitusta kestäviä ja tehtävään työtehtävään käytännöllisiä. Näin vähennetään myös ammatti-ihotautiriskiä.\nKuopion yliopiston julkaisuja C Luonnontieteet ja ympäristötieteet. ISBN 951-781-303-1\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-781-303-1
Kieli:
eng
Sivumäärä:
88 s.
Tekijät:
Mäkinen Milja (diss)
Tuotekoodi 019809
20,00 €