Information processing in acute psychosis

Valkonen-Korhonen Minna 14.11.2003\nLääketieteellinen tiedekunta\nPsykiatria\nInformation Processing in Acute Psychosis (Aistimuksien käsittelyn häiriöt psykoosissa)\nVastaväittäjä: Akatemianprofessori Riitta Hari, Teknillinen korkeakoulu\nKustos: Professori Johannes Lehtonen, Kuopion yliopisto Väitöskirjan tiivistelmä:\nAkuutti psykoosi on kokonaisvaltainen sairaustila\n\nVakavimpiin mielenterveydenhäiriöihin, kuten skitsofreniaan ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy toistuvia jaksoja, jolloin potilas on psykoottinen. Silloin hänen todellisuudentajunsa on järkkynyt ja raja oman itsen ja ulkomaailman välillä hämärtynyt, eikä hän pysty itse välttämättä esimerkiksi arvioimaan tilannettaan ja tunnistamaan avun tarvettaan. Ensipsykoosiin sairastuminen tapahtuu useimmiten juuri aikuisikään päästyä aikana, jolloin tehdään loppuelämän kannalta tärkeimpiä elämän valintoja. Koska psykoosisairaudet ovat usein pitkäaikaisia ja laaja-alaisesti potilaitten toimintakykyä vahingoittavia, on niiden tehokas tunnistaminen ja hoitaminen paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti erittäin tärkeää. Onkin valitettavaa, että psykoositilan aiheuttamia välittömiäkin vaikutuksia elimistöön tunnetaan toistaiseksi melko huonosti.\n\nPsykoosiin tiedetään liittyvän vaikeita sekä ajattelun että havaintokyvyn häiriöitä, joitten tutkiminen edellyttää hermoverkkotason tapahtumien parempaa ymmärtämistä. Siihen viime vuosien menetelmäkehitys tarjoaa yhä parempia mahdollisuuksia ja koska ajattelu ja aistiminen ovat momentaanisia nopeita tapahtumia, ajanerottelukyvyltään kymmenien millisekuntien luokkaa olevat elektrofysiologiset (sähköiset) menetelmät sopivat hyvin käytettäviksi näitten psyykkisten tapahtumien tutkimiseen. Tähänastisten tutkimusten ongelmana on ollut se, että koehenkilöt ovat lähes aina olleet jo pitempään sairastaneita, usein rekisteröinnin aikana oireettomassa vaiheessa ja heillä oli psyykenlääkitystä käytössään tutkimukseen osallistuessaan Erityisesti lääkitys vaikuttaa sähköisiin vasteisiin ja naamioi näin itse sairaustilan aiheuttamia muutoksia.\n\nKuopion yliopiston pieni kampus on tarjonnut mainiot mahdollisuudet poikkitieteellisen tutkimusyhteistyön rakentamiseen ja käytettävissä olevat laitteet ovat kansainvälisestikin arvioiden erittäin korkeatasoisia ja uudenaikaisia. Kuopion yliopiston psykiatrian klinikan ja kliinisen neurofysiologian osaston yhteistyönä käynnistyi vuonna 1997 Aistimuksien käsittelyn häiriöt psykoosissa -projekti, jonka tarkoituksena oli tutkia psykiatristen häiriöitten tutkimiseen soveltuvia aivotutkimusmenetelmiä ja kuvata akuuttia psykoosia psykofysiologisena tilana. Tutkimuspaketti laadittiin niin, että psykoosista saataisiin mahdollisimman monipuolinen kuva usealta aivojen tiedonkäsittelyn ja -hallinnan tasolta. Sovelletun fysiikan laitoksen informaatiotekniikan ryhmä osallistui hankkeeseen tarjoten erityisesti analyysiohjelmistojen huippuosaamista.\n\nEnsi vaiheessa tutkittiin 25 ensimmäistä kertaa psykoosiin sairastunutta potilasta, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet psyykenlääkkeitä, ja terveitä lääkitsemättömiä kontrollihenkilöitä. Potilaat osallistuivat tutkimukseen ensimmäisten sairaalahoitopäivien aikana akuutissa vaiheessa ennen lääkitysten aloittamista.\n\nTutkimuksessa selvitettiin autonomisen hermoston toimintaa mittaamalla sympaattista ihoreaktiota yllättävälle ääniärsykkeelle ja sydämen syketaajuuden vaihtelua kolmessa erilaisessa mentaalisessa rasitustilanteessa. Psykoottisten potilaitten sympaattinen ihoreaktio (paremmin tunnettu ns. valheenpaljastuskokeista) oli puutteellisesti ajastunut ja jäsentymätön verrattuna terveitten henkilöitten pysyvään vastemalliin. Sydämen syketaajuusvaihtelu oli vähäisempää psykoosissa kuin terveillä koehenkilöillä ja mielenkiintoista oli, että terveitten henkilöitten sydämen sykevaihtelu sopeutui vaikeampien tehtävien aiheuttamaan lisääntyneeseen stressiin, kun taas potilailla ei tällaista henkisen rasituksen myötä ilmenevää muutosta todettu. Nämä löydökset viittaavat siihen, että psykoosille on ominaista autonomisen hermoston epätasapainotila, joka näkyy huonosti jäsentyneinä, sattumanvaraisina vasteina yllättäviin ärsykkeisiin ja toisaalta huonona sopeutumisena muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin. Kliinikkoa sydämen syketaajuusvaihtelun muutokset muistuttavat siitä, että psykoosipotilaitten sydämen toimintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota varsinkin lääkevalintoja tehtäessä, ei vähiten siksi, että potilaat eivät välttämättä oma-aloitteisesti tuo esiin mahdollisia elimellisiä oireitaan.\n\nPotilaitten automaattiset kuulo- ja näkövasteet (tapahtumapotentiaalit) olivat suurentuneet, mikä on päinvastainen löydös kuin aiemmin kirjallisuudessa laajalti raportoitu vasteitten "sammuminen". Tämä johtunee ainakin osittain kroonistumisen ja lääkitysten aiheuttamista muutoksista aiemmissa töissä. Myöhäisempi "tietoisen" tason prosessointi, joka alkaa noin 200-250 millisekunnin kuluttua aistiärsykkeestä, oli heikentynyttä potilailla. Tämä löydös oli samanlainen kuin aiemminkin on raportoitu. Tutkittaessa näitten aivojen herätevasteitten aiheuttamia sähköisiä aktiivisuusjakaumia pään pinnalta, havaittiin viitteitä siitä, että psykoosissa on käytössä erilaisia hermoverkkoja ja vasteitten ajastuminen on terveistä koehenkilöistä poikkeava.\n\nTämä tutkimus osoittaa, että akuutti psykoosi on kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti ihmisen elimistön toimintaan vaikuttava tila. Se vaikuttaa ajattelun ja havainnoinnin tasoille, aistihavaintojen muodostumiseen, tarkkaavuuden suuntaamiseen ja ylläpitämiseen ja sosiaalisesta elämästä selviämiseen, mutta myös aivan varhaiseen automaattiseen elintoimintojen säätelyyn. Nämä vaikutukset ovat nähtävissä jo psykoottisen hajoamisen ensimmäisinä päivinä ennen lääkitysten aloittamista. Tarvitsemme jatkotutkimuksia vastataksemme siihen aiheuttavatko muutkin mielenterveyden häiriöt vastaavanlaisia muutoksia elimistön toimintaan, minkälainen tutkimus, hoito ja kuntoutus olisi suositeltavaa ja minkälaisia ovat psykoottisen sairauden pitkäaikaisvaikutukset tai tässä kuvattujen löydösten pysyvyys. Tässä tutkimuksessa aloitettua menetelmäkehittelyä voi jatkaa ja soveltaa myös muitten mielenterveyden häiriöiden, kuten masennuksen, ja toisaalta myös terveen mielen kehityksen tutkimiseen.\nKuopion yliopiston julkaisuja D Lääketiede 316. ISBN 951-781-356-2\nKuopion yliopisto\nViestintä\ntiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-781-356-2
Kieli:
eng
Sivumäärä:
146 s.
Tekijät:
Valkonen-Korhonen Minna (diss)
Tuotekoodi 019789
30,00 €