Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa

Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 4.12.2002\n tarkastettavaksi THM Pirjo Partasen väitöskirja Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen\n erikoissairaanhoidossa . Vastaväittäjänä oli professori (emerita) Maija Hentinen Oulun\n yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Katri Vehviläinen-Julkunen Kuopion\n yliopistosta. \n\n Väitöskirjan tiivistelmä:\n\n Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa vaatii uudelleen tarkastelua\n\n Hoitotyön henkilöstö sairaaloiden suurimpana henkilöstöryhmänä on ollut supistusten kohteena\n Suomessa ja myös kansainvälisesti. Saman aikaisesti on jo tiedossa, että lähivuosina\n ammattitaitoisen hoitotyön henkilöstön saamisessa terveydenhuoltoon on odotettavissa vakavia\n ongelmia. Tällä hetkellä sairaaloissa useiden erillisten tietojärjestelmien kautta koottavat potilaita,\n henkilöstöä, taloutta ja hoidon tuloksia koskevat tiedot jäävät irrallisiksi. Tällöin ei ole mahdollista\n arvioida, millaisia vaikutuksia henkilöstömitoituksen muutoksilla on potilaiden hoitoon ja henkilöstön\n työssä jaksamiseen. \n\n Tutkimukseni tarkoituksena oli tuottaa tietoa hoitotyön henkilöstömitoituksen arviointia ja\n suunnittelua varten erikoissairaanhoidon hoitoympäristössä. Tutkimusta varten koottiin useanlaisia\n aineistoja kahden viikon ajalta vuonna 1999 Kuopion yliopistollisen sairaalan kahdella kirurgisella,\n yhdellä sisätautien ja yhdellä syöpätautien vuodeosastolla. Sairaanhoitajat ja perushoitajat\n raportoivat työtään kahden viikon ajan laaditulle tiedonkeruulomakkeelle. Osastonhoitajat,\n sairaanhoitajat ja perushoitajat täyttivät työvuoroittain kyselyt henkilöstömitoituksen riittävyydestä ja\n hoitotyön laadusta. Myös näillä tutkimusosastoilla hoidossa olleilta potilailta kysyttiin arviointeja\n sairaalahoitojakson hoidon laadusta. Lisäksi yhtenä aineistona oli potilaiden hoitoisuusluokitustiedot\n kyseisillä osastoilla. Aineistoja yhdisteltiin ja eri tekijöiden välisiä yhteyksiä testattiin tilastollisin\n menetelmin. \n\n Tulosten mukaan hoitotyön henkilöstön, erityisesti sairaanhoitajien, tehtäväkuvat olivat laajat,\n sisältäen myös tehtäviä, jotka eivät vaatisi sairaanhoitajan asiantuntemusta. Sairaanhoitajat ja\n perushoitajat käyttivät potilaiden vuoteen vierellä tehtävään hoitamiseen keskimäärin 40 prosenttia\n työajastaan. Perushoitajat (45 %) jonkin verran enemmän kuin sairaanhoitajat (40 %).\n Sairaanhoitajien aikaa (39 %) kului puolestaan perushoitajia (26 %) enemmän välilliseen\n hoitotyöhön, joka tarkoittaa esimerkiksi potilaiden hoitoon liittyvää suunnittelua, tiedonsiirtoa ja\n lääkitysten ja toimenpiteiden valmistelua. Osaston toimintaa ylläpitäviä työtehtäviä, jotka liittyvät\n esimerkiksi puhtauteen, taloushuoltoon ja varastojen täydentämiseen oli keskitetty perushoitajille\n (21 %), joskin niihin kuluu myös sairaanhoitajien aikaa (13 %). Työpäivän sisällä käytettiin\n kokouksiin ja kouluttautumiseen niukasti aikaa (4 %). Erilaisiin taukoihin (ruokailu yms.) käytettiin\n aikaa keskimäärin 8 prosenttia työajasta. \n\n Sairaanhoitajat ja perushoitajat arvioivat, että lähes joka toisessa työvuorossa oli työmäärään\n nähden liian vähän henkilöstöä hoitoa toteuttamaan. Hoitajien mukaan työtä tehdään tällöin\n riskirajoilla, ja he olivat hyvin stressaantuneita ja turhautuneita työpaineen alla. Riittämätön\n henkilöstömitoitus heikensi henkilöstön arvioimaa hoitotyön laatua selvästi, keskimäärin 17\n prosenttia. Eniten riittämätön henkilöstömäärä työvuorossa heikensi potilaiden ja omaisten saamaa\n ohjausta, potilaskutsuihin vastaamista ja potilaiden hygienian hoitamista. Samaan aikaan potilaat\n arvioivat hoidon laadun kiitettäväksi, mutta kritisoivat henkilökunnan vähäisyyttä, kiireistä ilmapiiriä\n osastoilla ja liian vähäistä tiedonsaantia. \n\n Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että hoitotyön henkilöstömitoituksissa erikoissairaanhoidon\n vuodeosastohoidossa on tarkistamisen varaa. Alhainen henkilöstömitoitus heikentää potilaiden\n saaman hoidon laatua, mikä lisää kansainvälisten tutkimusten mukaan myös potilaille tapahtuvien\n komplikaatioiden, hoitovirheiden, hoitoon uudelleen joutumisten ja jopa kuolemien määrää.\n Hoitotyön henkilöstömitoitusten arviointia ja suunnittelua tulisikin kehittää maassamme siten, että\n samaan tietojärjestelmään koottaisiin erilaisia potilaita, henkilöstöä ja hoidon tuloksia koskevia\n tietoja asioiden välisten yhteyksien selvittämiseksi. Tämä antaisi mahdollisuudet tehdä myös pitkällä\n tähtäimellä perusteltuja, näyttöön perustuvia päätöksiä hoidossa tarvittavasta henkilöstömäärästä ja\n sen koulutusasteesta. Hoitotyön henkilöstön työskentelyolosuhteet ovat tärkeä tekijä hoitotyön\n ammattien vetovoimaisuuden säilyttämiseksi myös tulevaisuudessa. \n\n Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. ISBN 951-781-938-2 \n\n\n Kuopion yliopisto \n Viestintä

ISBN-10:
951-781-938-2
Kieli:
fin
Sivumäärä:
189 s.
Tekijät:
Partanen Pirjo (diss)
Tuotekoodi 019700
38,35 €