Occupational exposure to fungi and methods to asses the exposure

Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa esitettiin\n 25.5.2002 tarkastettavaksi FL Sanna Lappalaisen väitöskirja Occupational exposure to\n fungi and methods to assess the exposure (Työntekijöiden altistuminen homeille ja\n altistumisen arviointi). Vastaväittäjänä oli dosentti Helena Mussalo-Rauhamaa\n Etelä-Suomen lääninhallituksesta ja väitöstilaisuuden valvojana ma. professori Anna-Liisa\n Pasanen Kuopion yliopistosta. \n\n Väitöskirjan tiivistelmä:\n\n Sadat tuhannet suomalaiset työntekijät voivat altistua homeille työpaikoillaan. Yksistään maatalous,\n jossa on tuotannollisia homelähteitä, työllistää noin 140 000 työntekijää. Homeille voi altistua myös\n kaatopaikoilla, sahoilla, jätevedenpuhdistamoilla, kasvihuoneilla ja kompostien käsittelyssä. Lisäksi\n kosteusvaurioita on arvioitu olevan ainakin joka toisessa suomalaisessa rakennuksessa ja\n merkittävään osaan niistä on kehittynyt homevaurio. Näin ollen altistuminen homeille on mahdollista\n myös ns. sisäilmatyöympäristössä kuten toimistoissa ja kouluissa. Koulutus-, toimisto- ja\n hallintotehtävät työllistävät lähes 400 000 työntekijää. Vuosittain todetaan satoja uusia\n homealtistukseen liittyviä ammattitautitapauksia ja noin 50 000 Suomalaisen arvioidaan oireilevan\n rakennusten homevaurioihin liittyen. \n\n Homeisiin liittyviä terveyshaittoja on runsaasti raportoitu, mutta terveyshaittaa aiheuttavat\n homekomponentit, mekanismit ja annos-vaste suhteet eivät ole juurikaan tunnettuja. Tämän vuoksi\n työpaikan ilman homepitoisuuksille ei ole voitu asettaa haitalliseksi tunnettuja pitoisuuksia.\n Homealtistumisen arvioinnissa on perinteisesti käytetty menetelmiä, joilla voidaan mitata sieni-itiöitä.\n Korkeiden sieni-itiöpitoisuuksien (miljoonia itiöitä ilmakuutiometrissä) tiedetään liittyvän sairauksiin\n kuten allerginen alveoliitti ja ODTS (organic dust toxic syndrome). Allergisoivia sienilajeja tiedetään\n olevan kymmenittäin. Toisaalta tiedetään, että homeet tuottavat aineenvaihduntatuotteita, joista osa\n voi olla erittäin myrkyllisiä (ns. mykotoksiinit eli homemyrkyt). Homeiden aineenvaihduntatuotteiden\n esiintymisestä ja pitoisuuksista työpaikan ilmasta ei ole Suomessa aiemmin raportoitu. \n\n Nyt tehdyssä väitöskirjatyössä tutkittiin homeiden tuottamia aineenvaihduntatuotteita ensin\n laboratorio-olosuhteissa ja sitten työpaikan ilmasta. Työpaikoilla mitattiin myös ilman itiöpitoisuuksia\n kahdella eri menetelmällä ja maatalousympäristössä homeille altistuneiden maanviljelijöiden IgG\n vasta-ainetasoja Fusarium- ja Wallemia -homeille, joista aikaisemmat altistetiedot ovat vähäisiä.\n Kenttämittauksia tehtiin kahdeksalla maatilalla, yhdellä hevostallilla ja yhdeksässä koulussa. \n\n Laboratoriokokeissa havaittiin useita, homeiden tuottamia ensisijaisia aineenvaihduntatuotteita, joista\n 3-oktanonia, 2-heksanonia, 2-heptanonia ja 1-okteeni-3-olia tuotettiin useimmiten. Useimpia näistä\n havaittiin myös koulun ja hevostallin ilmassa pieninä pitoisuuksina (alle 5 µg/m3). Näiden yhdisteiden\n käyttö homealtistuksen arviointiin kenttäolosuhteissa on kuitenkin vaikeaa, sillä yhdisteet ovat\n pääosin epäspesifisiä. Maatalousympäristössä mitattiin viljan jauhatuksen aikana matalia (ng/m3)\n homemyrkkypitoisuuksia (deoksinivalenoli), mikä on ensimmäinen Suomessa tehty havainto\n homemyrkkyjen esiintymisestä ilmassa. Useimmat maatiloilta kerätyt ja analysoidut viljanäytteet\n sisälsivät samaa homemyrkkyä, jota havaittiin ilmassa. Maatalousympäristöissä, ilman\n sieni-itiöpitoisuudet olivat korkeimmillaan (miljoonia itiötä/m3) eläinten ruokinnan ja viljan\n jauhatuksen aikana - ilman sieni-itiöpitoisuus ei kuitenkaan korreloinut toksiinihavaintojen kanssa.\n Vasta-ainetutkimukset osoittivat, että maanviljelijät ovat merkittävässä määrin altistuneet Wallemia\n sebi ja Fusarium -homeille. Nämä homeet voivat helposti jäädä havaitsematta rutiinisti tehdyissä\n altistumismittauksissa, minkä vuoksi niiden mittaukseen tulisi kiinnittää huomiota (mm.\n Wallemia-home pitää kasvattaa erikoisalustalla). Kouluissa ilman elinkykyisten sieni-itiöiden\n pitoisuudet olivat matalia myös erittäin pahasti homevaurioituneissa luokissa. Homelajisto antoi\n pääosin enemmän informaatiota sisäilman epätavanomaisista mikrobilähteistä kuin\n sieni-itiöpitoisuudet, mutta joissakin tapauksissa myös havaittu itiömäärä osoitti homevaurioiden\n olemassaolon. Asuntojen sisäilman sieni-itiöpitoisuuksille annetut viitearvot ovat huonosti\n sovellettavissa työpaikoille. \n\n Väitöskirjatyössä tehdyt tutkimukset osoittivat, ettei mikään tutkituista menetelmistä ole yksistään\n riittävä homealtistuksen määrää arvioidessa. Lisäksi maatalousympäristössä homealtistuksen\n selvityksiin liittyvät menetelmät ovat vaikeasti sovellettavissa sisäilmaympäristöön.\n Sisäilmaympäristössä tapahtuvan homealtistuksen mittausmenetelmien kehittelyssä tulisi kiinnittää\n huomiota mm. siihen, etteivät menetelmät ole riippuvaisia itiöiden elinkykyisyydestä, hyvään\n saantoon ja alhaiseen detektiorjaan. Ilman homemyrkkypitoisuuksia suositellaan mitattavaksi mm.\n silloin, kun materiaaleissa havaitaan toksiineja tai toksiineja sisältäviä homelajeja ja työntekijöillä\n epäillään toksiinien aiheuttamia terveyshaittoja. Mykotoksiinien määrittämiseen ilmasta tulee käyttää\n herkkiä kemiallisia menetelmiä, koska pitoisuudet ovat ilmassa pieniä. \n\n Kuopion yliopiston julkaisuja C. Luonnontieteet ja ympäristötieteet 141. ISBN 951-781-239-6 \n

ISBN-10:
951-781-239-6
Kieli:
eng
Sivumäärä:
92 s.
Tekijät:
Lappalainen Sanna (diss)
Tuotekoodi 019613
20,00 €