Role of mast cell proteinases in the formation of skin blisters

Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 7.12.2001 tarkastettavaksi\n LL, erikoislääkäri Renata Kaminskan väitöskirja The role of mast cell proteinases in the\n formation of skin blisters (Syöttösolun proteinaasien merkitys ihon rakkulan\n muodostuksessa). Vastaväittäjänä oli professori Aarne Oikarinen Oulun yliopistosta ja\n väitöstilaisuuden valvojana professori Maija Horsmanheimo Kuopion yliopistosta. \n\n Väitöskirjan tiivistelmä:\n\n Merkittävä osa ihmisistä on kokenut rakkulan ihollaan. Tavallisimmillaan rakkula muodostuu kengän\n aiheuttamaan hiertymään tai kuuman esineen kosketettua ihoa. Useilla ihmisillä on ollut iholla syyliä,\n joita on hoidettu jäädytysmenetelmällä. Jäädytyksen seurauksena voi kehittyä rakkula. Lisäksi\n huulessa esiintyvä yskänrokko- eli herpesrakkula on varsin tavallinen kiusa. \n\n Iho rakentuu orvaskedestä ja verinahasta, joiden välissä on tyvikalvo. Rakkula voi muodostua\n ihossa joko orvaskeden sisällä tai tyvikalvovyöhykkeellä. Kummallakin ihoalueella pystytään vielä\n erottamaan eri mikroskooppisia alueita, joissa rakkula voi kehittyä. Herpeksessä rakkula\n muodostuu orvaskeden sisällä kuten myös vakavassa autoimmuunirakkulataudissa pemfiguksessa.\n Tyvikalvovyöhykkeen rakkula muodostuu tyypillisesti hiertymän ja jäädytyksen seurauksena, mutta\n myös autoimmuunirakkulataudeissa, kuten pemfigoidissa ja ihokeliakiassa. Proteolyyttisillä eli\n valkuaisaineita hajottavilla entsyymeillä on keskeinen tehtävä usean eri tyyppisen rakkulan\n muodostuksessa. Nämä entsyymit kykenevät hajottamaan ihon tukirangan, tyvikalvon tai solujen\n välisiä valkuaisaineita, mikä johtaa sopivissa olosuhteissa rakkulan ilmaantumiseen. Ihmisen ihossa\n on runsaasti syöttösoluja, jotka sisältävät eritejyväsissään erilaisia proteolyyttisiä entsyymejä,\n histamiinia, hepariinia, ja erilaisia tulehdusta edistäviä välittäjäaineita. Syöttösolut tunnetusti\n aktivoituvat ja vapauttavat välittäjäaineensa ihon välittömissä allergisissa reaktioissa, kuten\n nokkosrokossa, mutta myös ihon tulehduksellisissa taudeissa, kuten erilaisissa rakkulataudeissa. \n\n Väitöstutkimuksessa selvitettiin ihon syöttösolujen pääasiallisten proteolyyttisten entsyymien,\n tryptaasin ja kymaasin, merkitystä ihorakkulan muodostuksessa käyttäen erilaisia tutkimusmalleja.\n Kummallakin entsyymillä on aiemmin havaittu olevan voimakkaita biologisia vaikutuksia.\n Tutkimuksessa havaittiin, että tryptaasia ja kymaasia sisältävien syöttösolujen lukumäärissä tapahtuu\n merkittäviä muutoksia eri tyypin rakkulatautien kehittyessä punoittavan välivaiheen kautta\n rakkuloivaksi ihotulehdukseksi. Tryptaasi vapautui syöttösoluista aktiivisena rakkulanesteeseen,\n mutta kymaasin entsyymiaktiivisuus väheni, mikä johtunee lisääntyneistä kymaasi-inhibiittoreiden,\n kuten alfa-1-antikymotrypsiinin ja alfa-1-proteinaasi-inhibiittorin, tasoista syöttösoluissa. \n\n Kokeellisissa olosuhteissa havaittiin, että ihosta eristetty puhdas tryptaasi pystyy aiheuttamaan\n terveen ihon koepaloissa paikoittaista orvaskeden irtoamista verinahasta tyvikalvovyöhykkeellä.\n Osa tästä vaikutuksesta johtuu tryptaasista itsestään ja osa tryptaasin aktivoimista\n metalloproteinaaseista. Kymaasin merkitys tutkimusmallissa jäi vähäisemmäksi. Lisäksi tryptaasin\n havaittiin hajottavan sekä ihokoepalojen tyvikalvoalueen fibronektiinia että plasmasta puhdistettua\n liukoista fibronektiinia. Soluviljelyolosuhteissa tryptaasin todettiin heikentävän viljeltyjen orvaskeden\n solujen, keratinosyyttien, tarttumista alustaansa. \n\n Terveillä tutkimushenkilöillä (Ihotautien klinikan henkilökunta) tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että\n terveen ihon esikäsittely usean vuorokauden ajan syöttösolujen aktivoitumista aiheuttavalla\n kemikaalilla (compound 48/80) tai tuntohermoihin vaikuttavalla kemikaalilla (kapsaisiini) ei johtanut\n muutoksiin imurakkulan muodostuksen nopeudessa. Syöttösolujen toistuva aktivoiminen ei\n myöskään aiheuttanut spontaania rakkulaa iholla. Sen sijaan syöttösolujen aktivoiminen välittömästi\n ennen imurakkulan aiheuttamista johti nopeutuneeseen imurakkulan muodostukseen. Vaikka\n tryptaasin aktiivisuutta pystyttiin mittaamaan imurakkulanesteessä, kymaasiaktiivisuutta ei havaittu.\n Tulokset viittaavat siihen, että tryptaasilla voi olla merkitystä rakkulan muodostuksessa sopivissa\n olosuhteissa, mutta kymaasin aktiivisuus on tiukasti kontrolloitu todennäköisesti inhibiittorien\n toimesta. Tulos voi myös osittain selittää sen tunnetun tosiasian, että nokkosrokko vain harvoin\n johtaa rakkulan kehittymiseen huolimatta syöttösolujen entsyymien vapautumisesta. \n\n Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 256. ISBN 951-781-856-4 \n\n\n Kuopion yliopisto \n Tiedotusosasto \n\n tiedotus@uku.fi \n

ISBN-10:
951-781-856-4
Kieli:
eng
Sivumäärä:
81 s.
Tekijät:
Renata Kaminska(diss)
Tuotekoodi 019549
18,15 €