Alkoholihaittojen sekundääripreventio terveyskeskuksessa - lääkärin näkökulma(diss)

Aira Marja 5.12.2000 \n\n\n\n Alkoholihaittojen sekundaaripreventio\n terveyskeskuksessa: lääkärin näkökulma \n\n\n Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 5.12.2000 tarkastettavaksi\n MD Marja Airan väitöskirja Alkoholihaittojen sekundaaripreventio terveyskeskuksessa:\n lääkärin näkökulma. Vastaväittäjänä oli professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun\n yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana dosentti Jussi Kauhanen Kuopion yliopistosta. \n\n Väitöskirjan tiivistelmä:\n\n Huolimatta siitä, että pelkän alkoholinkäytön puheeksi ottamisen on osoitettu vähentävän potilaiden\n riskialtista alkoholinkäyttöä, terveyskeskuslääkärit eivät edelleenkään tartu potilaidensa\n alkoholinkäyttötottumuksiin ennen kuin haitat ovat aivan ilmeisiä ja näkyviä. WHO suosittaa\n jokaisen potilaan alkoholinkäyttömäärän selvittämistä perusterveydenhuollossa, tarvittaessa\n neuvonnan antamista haitallisesta kulutusmäärästä tai tavasta ja tiedon kirjaamista\n terveyskertomuksiin. Suomen nykykyisessä alkoholipolitiikassa vastuuta alkoholinkäytöstä pyritään\n siirtämään kansalaisille itselleen. \n\n Marja Airan väitöskirjatyössä "Alkoholihaittojen sekundaaripreventio terveyskeskuksessa: lääkärin\n näkökulma" tarkasteltiin työikäisen väestön terveyskertomuksiin tehtyjä merkintöjä alkoholista sekä\n haastateltiin terveyskeskuslääkäreitä neljässä terveyskeskuksessa. \n\n Yhden vuoden tarkastelujaksolla merkintä alkoholista oli tehty noin 7 prosenttiin\n terveyskertomuksista. Useimmiten se oli vain maininta potilaan humalatilasta, alkoholinkäyttömäärän\n epämääräinen ilmaisu kuten "vähän", "kohtuullisesti", "viikoittain" tai puhalluskokeen tulos\n päivystystilanteissa. Suurin osa merkinnöistä liittyi päivystyskäynteihin. Sellaistenkin sairauksien tai\n oireiden yhteydessä, joiden syntyyn myötävaikuttavana tai kulkua pahentavana tekijänä alkoholi\n saattaa olla, kuten verenpainetaudissa, diabeteksessa ja sydämen rytmihäiriöissä,\n alkoholinkäyttötieto löytyi vain alle viidenneksessä käynneistä. Tupakointitietoja oli kirjattu\n merkittävästi enemmän. \n\n Haastatellut lääkärit kokivat ongelmaksi tarkkojen alkoholinkäyttömäärien selvittämisen, koska\n potilaat pyrkivät vähättelemään käyttöään. Alkoholinkäytön perinteisen häpeällisen ja salattavan\n leiman vuoksi asian puheeksi otto oli joissakin tapauksissa vaikeaa ja potilaat ottivat asiaa harvoin\n itse esille. Lääkäreiden koulutuksessa oli painotettu alkoholismia ja siihen liittyneiden elimellisten\n sairauksien hoitoa, muttei alkoholinkäyttöön liittyvää yleistä potilasneuvontaa. Mahdolliset\n neuvontayritykset tuntuivat kilpistyvän potilaiden motivoitumattomuuteen. Useimmat lääkärit eivät\n osanneet määritellä alkoholinkäyttömäärän riskirajoja ja annettu neuvonta olikin yleensä vain suora\n kehotus vähentää käyttöä ilman tarkempia konkreettisia tavoitteita. Neuvonnan toteutumista ei\n seurattu kontrollikäynneillä, ellei laboratoriokokeissa todettu poikkeavaa. Yleensä neuvonnan ei\n uskottu johtavan mihinkään. \n\n Tutkimustulosten perusteella suositellaan alkoholinkäytön merkityksen korostamista lääkäreiden\n perus- ja täydennyskoulutuksessa muiden elintapariskitekijöiden, kuten rasvan- ja suolankäytön ja\n liikunnan rinnalla ja huomion kiinnittämistä lääkäreiden vuorovaikutustaitojen lisäämiseen.\n\n Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-781-806-8 \n\n\n Kuopion yliopisto \n Tiedotusosasto \n\n tiedotus@uku.fi

ISBN-10:
951-781-806-8
Kieli:
fin
Sivumäärä:
150 s.
Tekijät:
Aira Marja
Tuotekoodi 019473
25,00 €