Flavonols and phenolic in berries ans berry products

Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa esitettiin 28.10. tarkastettavaksi\n ETM Sari Häkkisen väitöskirja Flavonols and phenolic acids in berries and berry\n products (Flavonolit ja fenolihapot marjoissa ja marjatuotteissa). Vastaväittäjänä oli PhD\n Peter Hollman, Food Safety and Health, Wageningen, Hollanti ja väitöstilaisuuden\n valvojana professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta. \n\n Väitöskirjan tiivistelmä:\n\n Flavonoidit ja fenolihapot ovat kasviksissa, hedelmissä, teessä ja punaviinissä olevia\n antioksidantteja, eli hapettumisen estoaineita, joihin liitetään monia terveydelle edullisia vaikutuksia.\n Eräs flavonoidien alaryhmä on flavonolit, joista tunnetuin yhdiste on kversetiini. Fenolihappoihin\n kuuluvat esimerkiksi kahvihappo ja ellagihappo, jota on runsaasti pähkinöissä. Tutkimusten mukaan\n eräiden flavonoidien (etupäässä kversetiinin) runsas saanti ravinnosta saattaa pienentää riskiä\n sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Useiden flavonoidien ja fenolihappojen (esim. ellagihappo) on\n osoitettu koe-eläimillä estävän syöpäkasvainten muodostumista. \n\n Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin flavonolien ja fenolihappojen suhteelliset osuudet 19\n kotimaisessa marjassa. Lisäksi määritettiin flavonolien pitoisuudet 25 marjasta sekä ellagihapon\n pitoisuudet kahdeksasta marjasta. Tutkimuksessa selvitettiin myös prosessoinnin ja säilytyksen\n vaikutusta näihin yhdisteisiin eli esimerkiksi sitä, kestävätkö ne tuhoutumatta keittämistä tai\n pakastamista. Lisäksi tutkittiin lajikkeen, viljelytavan ja kasvupaikan vaikutusta mansikoiden\n flavonoli- ja fenolihappopitoisuuksiin. Edelleen arvioitiin marjojen osuutta flavonoli- ja\n ellagihappolähteinä suomalaisten ruokavaliossa. \n\n Karpalossa, juolukassa, puolukassa, mustaherukassa ja variksenmarjassa flavonolien\n kokonaispitoisuudet (100-260 mg/kg) olivat suuremmat kuin yleisesti käytetyissä hedelmissä ja\n kasviksissa lukuun ottamatta sipulia, lehtikaalia ja joitakin salaatteja. Myös marja-aroniassa,\n pihlajanmarjassa ja tyrnimarjassa flavonolipitoisuus oli suuri (>50 mg/kg). Mesimarja, vadelma,\n lakka ja mansikka sisälsivät runsaasti ellagihappoa (350-700 mg/kg). \n\n Hillossa oli keittämisen jälkeen jäljellä 80 % marjojen flavonoleista ja ellagihaposta. Hillon\n valmistuksessa marjoista hävisi flavonoleja vähemmän kuin survottaessa, jossa marjan rakenne\n rikotaan ilman kuumennusta. Perinteisillä mehustusmenetelmillä (esim. höyrymehustus) vain 15 %\n marjan flavonoleista uuttui mehuun - suurin osa jäi kiinteään aineeseen. Mehuasemien käyttämä\n kylmäpuristustekniikka oli parempi tässä suhteessa, koska näin valmistetuissa mehuissa oli jäljellä yli\n 40 % marjojen sisältämistä flavonoleista. Esimerkiksi kylmäpuristetussa mustaherukkamehussa\n flavonolipitoisuus on laimennettunakin (1:4) samaa luokkaa (15-20 mg/l) kuin punaviineissä\n keskimäärin. Säilytys pakastimessa vaikutti eri marjojen flavonolipitoisuuksiin eri tavoin. Esimerkiksi\n puolukan kversetiinipitoisuus laski 40 % ja mustaherukan pysyi samana, kun kokonaiset marjat\n säilytettiin pakastimessa yhdeksän kuukautta. Ellagihapon pitoisuus kokonaisissa marjoissa laski\n 30-40 % yhdeksän kuukauden pakastuksen aikana. \n\n Mansikkalajikkeiden välillä havaittiin flavonoli- ja ellagihappopitoisuuksissa eroja. Samoin havaittiin\n pieniä maantieteellisiä eroja näiden yhdisteiden pitoisuuksissa Suomessa ja Puolassa kasvatettujen\n mansikoiden välillä. Sen sijaan perinteisellä tekniikalla ja LUOMU -viljeltyjen mansikoiden välillä ei\n havaittu selviä eroja näiden yhdisteiden pitoisuuksissa. \n\n Flavonolien päälähteet suomalaisten ruokavaliossa ovat sipuli (36%) ja marjat (30%), seuraavina\n ovat tee (17%) ja omenat (11%). Marjat (mansikka, lakka ja vadelma) ovat suomalaisten tärkein\n ellagihapon lähde pähkinöiden rinnalla. Tutkimuksen mukaan marjoja kannattaa syödä\n monipuolisesti, koska eri marjoilla omat vahvuutensa. \n\n Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-781-801-7 \n\n\n Kuopion yliopisto \n Tiedotusyksikkö \n\n tiedotus@uku.fi \n

ISBN-10:
951-781-801-7
Kieli:
eng
Sivumäärä:
90 s.
Tekijät:
Häkkinen Sari (diss)
Tuotekoodi 019419
25,00 €