Cost-effectiveness of intensive patient education for guided self-management of adult novel asthmatic patients

Tehostettu potilasohjaus astman hoidossa tuottaa hyviä\n hoitotuloksia vain lyhytaikaisesti. Sen sijaan tehostetun\n potilasohjauksen saaneilla on vähemmän sairauspoissaoloja, sekä\n ennalta suunnittelemattomia terveydenhuoltopalveluiden ja\n lääkekuurien käyttöä, josta aiheutuu kansantaloudellista säästöä.\n Lievää astmaa sairastavan potilasohjauksessa on tärkeä paneutua\n ensin säännöllisen ja oikein toteutetun lääkkeen käytön ohjaukseen.\n\n Ritva Kauppisen väitöskirjatyö on tehty Etelä-Karjalan\n keskussairaalassa vv. 1991-1998. Työssä selvitettiin\n erikoispoliklinikalla astmapotilaille annetun tehostetun\n potilasohjauksen vaikutusta kliinisiin hoitotuloksiin ja potilaan\n elämänlaatuun, sekä ohjauksen kustannusvaikuttavuus.\n\n Työssä selvitettiin myös elämänlaatumittareiden soveltuvuus\n astmapotilaan voinnin arviointiin.\n\n Astma on tällä hetkellä lääkkeiden erityiskorvausta saavien potilaiden\n lukumäärän mukaan toiseksi yleisin kansansairaus. Sen hoitoon on\n arvioitu kuluvan vuosittain 2,5 miljardia. Astmapotilaiden määrä on\n jatkuvasti lisääntynyt. Hoidon onnistumisella on kansantaloudellista\n merkitystä, sillä lievää astmaa sairastavan hoitokustannukset ovat vain\n noin kymmenesosa vaikeaa astmaa sairastavan kustannuksista.\n\n Vaikka potilasohjaus on kuulunut jo vuosia osaksi astmapotilaan\n hoitoa, ei lievää astmaa sairastavien ohjauksen taloudellista arviointia\n ole tiettävästi tehty aiemmin. Nykyiset, rajalliset terveydenhoidon\n varat edellyttävät, että eri hoitomenetelmistä on kriittisiä, näyttöön\n perustuvia arviointeja.\n\n Tutkimuksessa oli mukana 162 potilasta, joille astmadiagnoosin\n varmistumisen yhteydessä annettiin normaali ohjaus astman hoitoon ja\n seurantaan liittyvistä asioista. Lisäksi annettiin neuvot omahoidon\n toteuttamisesta ja siihen liittyvästä lääkityksen mahdollisesta\n muuttamisesta kotipuhallusseurantojen (PEF) perusteella. Tämän\n jälkeen potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään. Tehostetun\n ohjauksen potilaat olivat erikoispoliklinikan seurannassa ensimmäisen\n hoitovuoden aikana. He saivat kolmella lisäkäynnillä vielä ohjausta\n astman perusasioista ja omahoidon toteuttamisesta. Kontrolliryhmän\n potilaat eivät saaneet enää lisäohjausta. He noudattivat\n omahoito-ohjeita ja kävivät vain tarvittaessa oman terveyskeskuksen\n kontrollissa. \n\n Tehostetun ohjauksen potilailla oli kolmeen vuoteen asti paremmat\n kliiniset tulokset. Astman aiheuttama keuhkoputken ahtauma korjautui\n vain ensimmäisen hoitovuoden aikana ja vain tehostetun ohjauksen\n ryhmässä. Viiden vuoden kuluttua aiemmin saatu hyöty oli tasoittunut\n pääasiassa sen takia, että myös lyhyen ohjauksen saaneiden potilaiden\n hoitotulokset paranivat kolmannen vuoden kontrollikäynnin jälkeen.\n Tästä on pääteltävissä, että astmapotilaan kontrollikäynneillä saattoi\n olla enemmän vaikutusta hoitotuloksiin kuin potilasohjauksella.\n\n Huomionarvoista on se, että erikoispoliklinikalla tapahtunut\n alkuvaiheen seuranta ei nostanut kokonaiskuluja ensimmäistä vuotta\n lukuunottamatta, verrattuna lyhyen ohjauksen saaneiden potilaiden\n kustannuksiin. Tehostetun ohjauksen potilaiden vähäisempi tarve\n käyttää ennalta suunnittelemattomia terveydenhuollon palveluita ja\n vähäisempi tarve sairauspoissaoloihin toi kokonaiskuluihin 3400mk:n\n säästön potilasta kohden viiden vuoden aikana. \n\n Tehostetun ryhmän potilaiden lääkekustannukset eivät myöskään olleet\n suuremmat, vaikka hoitotulokset olivat paremmat ensimmäisen kolmen\n vuoden aikana. \n\n Tuloksista on pääteltävissä, että lievää astmaa sairastavan\n potilasohjauksessa on tärkeä paneutua ensin säännöllisen ja oikein\n toteutetun lääkkeen käytön ohjaukseen. Varsinaisen omahoitoon\n tähtäävän ohjauksen ehtii toteuttaa myöhempien kontrollikäyntien\n yhteydessä.\n\n Lievää astmaa sairastava ei omaksunut helposti säännöllistä\n kotiseurantaa. Tehostetun\n\n potilasohjauksen saaneetkin potilaat omaksuivat kotipuhallusseurannan\n (PEF) vasta kolmannen hoitovuoden jälkeen. Vaikka säännöllisellä\n kotiseurannalla ei tässä tutkimuksessa näyttänyt olevan vaikutusta\n hoitotuloksiin, ei siitä yksinkertaisena seurantatapana ole kuitenkaan\n ole syytä luopua. Sillä voidaan helposti varmistaa astman\n hoitotasapainon säilyminen. PEF-seuranta on aiheellista tehdä ennen\n omalla lääkärillä tapahtuvaa kontrollikäyntiä.\n\n Elämänlaatumittareiden käyttäminen osana kliinistä työtä antaa\n mahdollisuuden huomioida potilaan omia ajatuksia tautinsa hoidosta,\n ja se tuo esille sellaisia asioita, joita ei voi todeta tavallisilla kliinisillä\n tutkimuksilla. \n\n Perinteisesti elämänlaatumittareita on käytetty osana taloudellista\n arviota. Tässä tutkimuksessa käytetty yleismittari 15D todettiin\n riittävän herkäksi havaitsemaan hoidon aiheuttama muutos lievää\n astmaa sairastavan potilaan elämänlaadussa, joten sitä voidaan\n käyttää verrattaessa eri sairauksien aiheuttamia rasituksia keskenään.\n Tässä tutkimuksessa käytettiin myös englantilaisten kehittämää,\n lyhennettyä astmaspesifistä mittaria, josta tehtiin suomalainen versio.\n Mittari osoittautui käyttökelpoiseksi ja sitä voidaan käyttää myös\n normaalissa kliinisessä työssä. \n\n \n\n Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 188. ISBN 951-781-768-1\n\n\n\n Kuopion yliopisto \n Tiedotusyksikkö \n

ISBN-10:
951-781-768-1
Kieli:
eng
Sivumäärä:
85 s.
Tekijät:
Kauppinen Ritva (väitös)
Tuotekoodi 019329
18,16 €