Haureuden harjoittajista ihmiskaupan uhreihin. Prostituution, parituksen ja ihmiskaupan oikeudellinen sääntely

Katuprostituutio, seksibaarit ja syrjäisten matkailualueiden bordellit yleistyivät ja aiempina vuosikymmeninä varsin huomaamattomasti toimineesta prostituutiosta tuli näkyvä osa suomalaista yhteiskuntaa. Prostituutiosta tuli samalla myös kansainvälinen ilmiö, kun rajat ylittävä, liikkuva prostituutio yleistyi. Vähitellen jouduttiinkin tunnustamaan, että myös Suomesta oli tullut ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa. Suomalaisetkin viranomaiset joutuvat käytännön toimissaan ottamaan näihin kysymyksiin kantaa esimerkiksi juuri kauttakulkutilanteissa.

Tässä teoksessa käsitellään tapahtunutta muutosta, samalla kuitenkin muistutetaan siitä, ettei kyse ole mistään uudesta ja ainutkertaisesta ilmiöstä. Prostituutio ja valkoinen orjakauppa olivat merkittävä oikeuspoliittinen kysymys jo 1800-luvulla. Keskeisenä kysymyksenä on säilynyt, voidaanko ja pitäisikö prostituutioilmiö hävittää kokonaisuudessaan vai tulisiko sittenkin pyrkiä pikemminkin ehkäisemään haittoja ja vahinkoja.

Teoksessa käydään läpi myös aiheeseen liittyvää hovioikeuskäytäntöä. Hovioikeuksien paritusta koskevia ratkaisuja on esitelty varsin laajasti ja ne antavatkin hyvän kuvan siitä, millaisia paritustapauksia suomalaisissa tuomioistuimissa on viime vuosikymmeninä käsitelty. Vastaavaa tapausaineistoa ei ole käyty läpi missään aiemmissa julkaisuissa.

Vaikka kyseessä on oikeustieteellinen teos, on aihepiiri ja käsittelytapa sellainen, että se herättää kiinnostusta myös yleisemmällä tasolla. Teos voikin toimia pohjana paitsi oikeudelliselle myös yhteiskunnalliselle keskustelulle.

 

Sisällys:

Alkusanat
Lähteet
Lyhenteet

I Johdanto

1 Prostituution määritelmästä
  1.1 Kriteerilistat
  1.2 Oikeudelliset määritelmät
    1.2.1 Aiemmin käytetty terminologia
    1.2.2 Voimassaolevassa lainsäädännössä käytetty terminologia
  1.3 Prostituutio ja sukupuoli
  1.4 Kaupan kohde

2 Sisältö ja lähteet

II Prostituution syistä

1 Yksilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin sekä henkilö- ja perhehistoriaan liittyvät selitysmallit
  1.1 Fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet prostituoiduksi ryhtymistä selittävinä tekijöinä
  1.2 Huono koti ja muu henkilöhistoria prostituoiduksi ryhtymistä selittävinä tekijöinä
  1.3 Yksilökeskeisten selitysmallien ongelmat

2 Yhteiskunnan taloudellisiin, sosiaalisiin ja sukupuolirakenteisiin liittyvät selitysmallit
  2.1 Funktionaaliset, sosialistiset ja feministiset selitysmallit
  2.2 Köyhyys prostituoiduksi ryhtymistä selittävänä tekijänä
  2.3 Prostituutio taloudellisena toimintana

3 Prostituutio vapaaehtoisena valintana / pakkoprostituutio
  3.1 Voiko prostituutio olla vapaaehtoisesti valittua toimintaa?
    3.1.1 Vapaaehtoisen prostituution mahdollisuuden kiistävät näkemykset
    3.1.2 Seksityöntekijöiden toimijuutta korostavat näkemykset
    3.1.3 Vapaaehtoisuuden eri asteet
  3.2 Vapaaehtoisuusarvioinnin merkitys ja vaikutukset
    3.2.1 Loukatun suostumus
    3.2.2 Vapaaehtoisuus tunnusmerkistötekijänä ja kriminaalipolitiikkaan vaikuttavana seikkana

III Ensisijaisesti prostituoituun itseensä kohdistunut kontrolli

1 Seksuaalisuuden sääntely ennen vuoden 1734 lakia

2 Absoluuttisen sukupuolimoraalin vahvistaminen vuoden 1734 laissa

3 Vuoden 1889 rikoslaki
  3.1 Absoluuttisen sukupuolimoraalin kanssa ristiriidassa olleet näkemykset ja käytännöt
    3.1.1 Ohjesääntöinen prostituutio
    3.1.2 Ohjesääntöisen prostituution kritiikki
    3.1.3 Ohjesääntöisyyden kumoamiseen johtanut kehitys
       3.1.3.1 1800-luvun lopun ohjesääntöisyyskeskustelu
       3.1.3.2 Ohjesääntöisyyden lakkauttaminen
  3.2 Siirtyminen absoluuttisesta sukupuolimoraalista relatiiviseen

4 Prostituoitujen kontrolli osana irtolaiskontrollia
  4.1 Irtolaiskontrolli ennen vuotta 1883
  4.2 Vuoden 1883 irtolaisasetus
  4.3 Vuoden 1936 irtolaislaki
    4.3.1 Vuoden 1936 irtolaislain säännökset
    4.3.2 Vuoden 1936 irtolaislain soveltamiskäytäntö, kritiikki ja kumoaminen

5 Seksuaalirikossäännösten muutokset ja Suomen prostituutiotilanteen muuttuminen 1900-luvun lopussa
  5.1 Prostituution harjoittaminen rikosoikeudellisesti sääntelemättömänä toimintana
  5.2 Prostituutio- ja paritustoiminnan muuttuminen
    5.2.1 Paritusrikollisuudessa tapahtunut muutos
    5.2.2 Parituksen kohteeksi joutuneiden naisten kansalaisuus
    5.2.3 Toimet prostituution vastustamiseksi

IV Myös/ensisijaisesti muihin kuin prostituoituun itseensä kohdistuva kontrolli

1 Prostituutiotoiminta yleisellä paikalla
  1.1 Järjestyslain säätäminen
  1.2 Järjestyslain soveltaminen
  1.3 Järjestyslain vaikutukset

2 Prostituution asiakkuuden kontrolli
  2.1 Lapsi- ja nuorisoprostituution asiakkaaseen suhtautuminen
    2.1.1 Lapsiprostituutiota koskevan oikeudellisen sääntelyn kehittyminen
    2.1.2 Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta
    2.1.3 Lapsiseksiturismi
  2.2 Asiakkuuden kriminalisointi
    2.2.1 Aloitteita asiakkuuden kriminalisoimiseksi
    2.2.2 Asiakkuuden kriminalisointikysymys lainvalmistelussa
       2.2.2.1 Lakiehdotusten suojelutavoitteet
       2.2.2.2 Ostokriminalisoinnin tarpeellisuus ja hyödyllisyys
       2.2.2.3 Yleinen vs. paritus- ja ihmiskauppatapauksiin rajattu kriminalisointi
    2.2.3 Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö

3 Paritus
  3.1 Paritussäännöksen muutokset 1960 ja 1970-luvuilla
  3.2 Paritussäännös rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä
    3.2.1 Uudistuksen lähtökohdat
    3.2.2 Kokonaisuudistuksen yhteydessä hyväksytty paritussäännös ja sen soveltaminen
       3.2.2.1 Huoneen tai tilan järjestäminen
         3.2.2.1.1 Huoneen tai tilan järjestäminen oikeuskäytännössä
         3.2.2.1.2. Vuokranantajan vastuu
         3.2.2.1.3 Huoneen tai tilan järjestämisestä saatu rikoshyöty
       3.2.2.2 Prostituutiota harjoittavan henkilön hyväksikäyttö
       3.2.2.3 Viettely ja painostaminen
    3.2.3 Kokonaisuudistuksen tavoitteiden toteutuminen
  3.3 Muutokset 2000-luvulla: paritussäännöksen alan laajentaminen
    3.3.1. Paritustoiminta 2000-luvun alun Suomessa
    3.3.2 Uudet tekomuodot
       3.3.2.1 Yhteystietojen välittäminen ja muu markkinointi
       3.3.2.2 Majoittaminen
       3.3.2.3 Alaikäisiin kohdistuneet teot
    3.3.3 Paritussäännöksen suojeluobjektin muuttuminen
    3.3.4 Törkeä paritus
       3.3.4.1 Kvalifiointiperusteet
       3.3.4.2 Törkeää paritusta koskevan säännöksen ajallinen soveltamisala ja paritusrikosten yksiköinti
    3.3.5 Osallisuuskysymykset paritustapauksissa
    3.3.6 Paritusrikosten tutkinta ja toteennäyttäminen
       3.3.6.1 Paritusrikosten tutkinta
       3.3.6.2 Parituksen kohteena olleen henkilön rooli esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä

4 Valkoisesta orjakaupasta ihmiskauppaan
  4.1 Kansainvälinen ja kansallinen sääntely 1900-luvulla
    4.1.1 Orjakaupan, valkoisen orjakaupan ja ihmiskaupan vastaiset kansainväliset sopimukset
       4.1.1.1 Varhainen valkoisen orjakaupan vastainen toiminta
       4.1.1.2 Nais- ja lapsikaupan vastainen toiminta Kansainliiton aikana
       4.1.1.3 Ihmiskaupan vastaiset toimet 1950-luvulla
    4.1.2 Orjakauppaa, valkoista orjakauppaa sekä nais- ja lapsikauppaa koskeva sääntely Suomessa
       4.1.2.1 Naisen- ja lapsenryöstöä sekä valkoista orjakauppaa koskeneet säännökset
       4.1.2.2 Ihmisryöstö
  4.2 Nykyajan ihmiskauppa
       4.2.1 Ihmiskaupan muutos ja siihen liittynyt kriminaalipoliittinen keskustelu
         4.2.1.1 Nykyajan ihmiskaupan reitit, määrä ja muodot
         4.2.1.2 Ihmiskaupan ja sen lisääntymisen syistä
         4.2.1.3 Ihmiskauppa naisten oikeuksiin liittyvänä kysymyksenä
         4.2.1.4 Ihmiskauppaa koskeva keskustelu Suomessa
           4.2.1.4.1 Liikkuvan prostituution ja ihmiskaupan nouseminen julkisen keskustelun kohteeksi Suomessa
           4.2.1.4.2 Suomi ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaana
    4.2.2 Ihmiskauppaa koskevat kansainväliset normit
    4.2.3 Suomen ihmiskauppasääntely 2000-luvulla
       4.2.3.1 Rikoslain ihmiskauppasäännökset
       4.2.3.2 Ihmiskauppasäännösten soveltaminen
       4.2.3.3 Ihmiskaupan tunnusmerkit
           4.2.3.3.1 Tekotavat ja keinot
           4.2.3.3.2 Tarkoitus
       4.2.3.4 Törkeä ihmiskauppa
   4.2.4 Ihmiskaupan vastustamisen haasteet
       4.2.4.1 Ihmiskaupan ja eräiden muiden rikosten välinen rajanveto
           4.2.4.1.1 Ihmiskaupan ja parituksen välinen rajanveto
           4.2.4.1.1.1 Tunnusmerkistöjen yhtäläisyydet ja erot
           4.2.4.1.1.2 Riippumaton, heikko tai avuton asema rajanvetokriteerinä
           4.2.4.1.1.3 Prostituution harjoittamista koskeva määräysvalta toiminnan eri vaiheissa
           4.2.4.1.1.4 Rajanvedon vaikutukset ja merkitys
       4.2.4.1.2 Ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen välinen rajanveto
       4.2.4.2 Ihmiskaupparikosten vaikeasti selvitettävä luonne

5 Muut kuin rikosoikeudelliset mekanismit prostituution ja ihmiskaupan vastustamiskeinoina
  5.1 Prostituutiota ja ihmiskauppaa ehkäisevät toimet
    5.1.1 Yleiset hallinnolliset keinot ja käännyttäminen
       5.1.1.1 Käännyttäminen
       5.1.1.2 Käännyttämisen ongelmat ja rajoittaminen
       5.1.1.3 Toimintasuunnitelmat, raportoijat ja muut vastaavat toimet
    5.1.2 Kysyntään ja prostituoiduksi tai ihmiskaupan uhriksi rekrytoitumiseen vaikuttaminen
  5.2 Toimenpiteet joilla pyritään parantamaan prostituoidun/ihmiskaupan uhrin asemaa
    5.2.1 Ihmiskaupan uhrien erityisasema
    5.2.2 Harkinta-aika ja oleskelulupa
    5.2.3 Ihmiskaupan uhreja varten kehitetty tuki- ja palvelujärjestelmä
       5.2.3.1 Tuki- ja palvelujärjestelmä
       5.2.3.2 Järjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet

V Prostituution sääntelyn & kontrollin perusteet

1 Prostituutiosäännösten tavoitteet
  1.1 Yhteiskunnan arvojen suojaaminen
  1.2 Sukupuolitautien leviämisen ehkäiseminen
  1.3 Turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaaminen
   1.3.1 Prostituutio ja rikollisuus
   1.3.2 Prostituutio järjestyshäiriönä
  1.4 Yksilön koskemattomuuden, turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden suojaaminen
   1.4.1 Yksilönvapaus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus
   1.4.2 Perus- ja ihmisoikeudet
  1.5 Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen
    1.5.1 Prostituutio ja tasa-arvo
    1.5.2 Tasa-arvo rikosoikeudellisena suojeluobjektina
  1.6 Kansainvälisten velvoitteiden täyttäminen

2 Prostituutiopolitiikan vaihtoehdot
  2.1 Prostituutiosääntelyn mallit
    2.1.1 Ruotsin ostokriminalisointi
       2.1.1.1 Prostituution kriminalisointia koskenut keskustelu 1980-luvulla
       2.1.1.2 Ehdotukset prostituution ja/tai asiakkuuden kriminalisoimiseksi 1990-luvulla
       2.1.1.3 Ostokielto ja sen soveltaminen
       2.1.1.4 Siirto brottsbalkeniin ja säännöksen täsmentäminen
       2.1.1.5 Ostokiellon vaikutukset
    2.1.2 Saksan prostituutiolaki
       2.1.2.1 Prostituutiolain sisältö, tavoitteet ja tulkinta
       2.1.2.2 Prostituutiolain vaikutukset
       2.1.2.3 Kehittämisehdotukset: esimerkkinä Hollannin lupajärjestelmä
       2.1.2.4 Prostituution legalisointi
    2.1.3 Ojasta allikkoon?
  2.2 Prostituutiopolitiikan mahdollisuudet ja rajat

Oikeustapaukset
Asiahakemisto


ISBN-10:
978-952-484-325-6
Kieli:
fin
Sivumäärä:
336 s.
Tekijät:
Kimpimäki Minna
Tuotekoodi 017538
37,00 €