Kosmopolis 2/2008

Pääkirjoitus\nKirsi Henriksson & Juha A. Vuori\n\nTarja Seppä: Englantilainen koulukunta ja Darfur: Humanitaarisen intervention ja suojeluvastuun problematiikasta\n\nEero Palmujoki: Kansainvälisten suhteiden normien rajat \n\nARTIKKELEIDEN ABSTRAKTIT:\nTarja Seppä: Englantilainen koulukunta ja Darfur: humanitaarisen intervention ja suojeluvastuun problematiikasta\n\nEnglantilainen koulukunta on hahmottanut erityisesti kansainvälisen yhteisön (international society) perspektiiviä maailmanpolitiikkaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Sen tarjoamasta lähestymistavasta on erilaisia tulkintoja. Tässä tekstissä tarkoituksena on koulukunnan tarjoaminen käsitteiden ja erityisesti niin sanotun pluralismi–solidarismi-keskustelun kautta tarkastella Darfurin kriisiä, joka asettuu Ruandan kansanmurhan (1994) kaltaiseksi tragediaksi. Darfurin kriisiä arvioidaan erityisesti humanitaarisen intervention ja suojeluvastuun kysymyksenä ja arvioidaan kansainvälisen yhteisön potentiaalia. Darfuriin ei ole tehty humanitaarista interventiota, vaan ensisijaisena pidetään poliittisen ratkaisun löytymistä rauhanneuvottelujen ja rauhanturvaamisen keinoin.\n\n\nEero Palmujoki: Kansainvälisten suhteiden normien rajat\n\nYleisesti kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa normit määrittyvät toimijoiden kautta. Näiden perinteisten tulkintojen mukaan normeilla on kaksi roolia: ne ovat toiminnan perusteita, joko todellisia tai tilanteenmukaisia. Toisaalta normit nähdään yleisinä sääntöinä, jotka mahdollistavat kansainvälisen vuorovaikutuksen. Näiden kansainvälisten normien määritysten piiriin mahtuu merkittävä osa kansainvälisen politiikan teorioista, niin neorealistinen ja neoinstitutionalistinen teoria, neo-gramscilainen, kuin myös trans-nationaalista kansalaisaktivismia korostavat teoriat. Tämän artikkelin pääpaino on kuitenkin normien tarkastelussa niiden konstitutiivisessa – yhteisöä lujittavassa, yhdistävässä ja rajaavassa – merkityksessä. Esimerkkeinä ovat markkinanormit kansainvälisessä ympäristönhallinnassa.\n\n\nKatja Keisala: Konstruktivismin reflektiivisyyden puute EU-tutkimuksessa: Pitäisikö EU-tutkimuksen ajatella välillä itseäänkin?\n\nSosiaalinen konstruktivismi on ollut menestyksekäs tutkimusorientaatio Eurooppa-tutkimuksessa. Konstruktivismi ei kuitenkaan ole täyttänyt kaikkia lupauksia, joita reflektivistinen lähestymistapa antoi 1990-luvulla, sillä se on kääntynyt takaisin kohti rationalistista orientaatiota ja jättänyt siten joitain olennaisia kysymyksiä analyysin ulkopuolelle. Väitän, että konstruktivistisen Eurooppa-tutkimuksen pitäisi palata juurilleen kriittiseen kansainväliseen teoriaan. Sen tulisi jälleen ottaa vallan, merkityksen ja tiedon suhde tutkimuksen keskiöön ja samalla huomioida oma merkityksensä sosiaalisen maailman muotoutumisessa: muuten se ei lopulta pysty selittämään kansainvälisen todellisuuden rakentumista.\n\n\n\nNäkökulmia\nKatja Keisala: Konstruktivismin reflektiivisyyden puute EU-tutkimuksessa: Pitäisikö EU-tutkimuksen ajatella välillä itseäänkin?\n\nKirja-arvio \n\nTutustumiskierros terrorismintutkimukseen (Leena Malkki)\n\nSuomalainen yleisesitys terrorismi-ilmiöstä (Katriina Lehto-Bleckert)\n\nMuutamia näkemyksiä järjestyksen sotkemisesta (Teemu Sinkkonen)\n\n

Kieli:
FIN
Sivumäärä:
80 s.
Tuotekoodi 012602
10,00 €